Itse asiassa oletin homman venyvän vieläkin pitempään ja
niin tuntui odottaneen myös puheenjohtaja Jari
Huotari, joka selvisi tulikasteestaan erittäin hyvin. Tietenkin joku ”vanha
konkari” pääsi huomauttamaan jostain tekniikoista, mutta se heille suotakoon.
Minulle kokous tarjosi heti alkuun sikäli harvinaista
herkkua, että kunnanjohtaja Reijo
Timperi kätteli meikäläisenkin muun joukon jatkona. Ensimmäisessä
valtuuston kokouksessahan tuo tervehtiminen jäi sujuvasti väliin ja en muista minä
vuonna olimme edellisen käsipäivän paiskanneet.
No, kumpikaan ei rynnännyt käsien pesulle tapahtuman
jälkeen.
Toki ennen kokousta olen saanut kuulla erinäisiä kuvauksia
siitä, miten tiettyihin uusin kunnallispäättäjiin Piiskuntien norsunluutornissa
suhtaudutaan. Odotukset eivät liene olleet, eivätkä ole kai edelleenkään
korkealla, mutta demokratian ongelmana on, etteivät parhaat voimat tule aina
valituiksi sinne kabinettien pöytien ääreen.
Kaikesta huolimatta kokouksemme sujui minusta hyvin, vaikka
jännä jännite väreili useampaankin otteeseen kokoushuoneen atmosfäärissä.
Kunnanhallitus päätti Nellimin asiointitaksiliikenteen
jatkamisesta, jota kokoomusryhmä ehti edellyttää jo ensimmäisen valtuuston
kokouksen aloitteellaan, mutta joka asia tuli nyt myös viranhaltijan esittelynä
eli ennen aloitteen käsittely. No, aloite on sikäli edelleen ajankohtainen,
että tehty pikapäätös kantaa nyt kevätkauden ja kuljetusten jatkorahoitus kesää
ja loppuvuotta varten joudutaan käsittelemään vielä uudelleen.
Hieman hankalammin sujuivat päätökset kunnan edustajan
nimeämisestä maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, jonka tarkoitus on
ryhtyä pohtimaan saamelaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä
valtionmaiden käytön suunnittelussa. Kyse on siis myös ILO 169 -sopimuksesta.
Tuota 9-jäsenistä työryhmäähän Klemetti Näkkäläjärven joukot ovat uhanneet boikotoida, koska
saamelaiskäräjiltä siihen halutaan ”vain” kolme jäsentä, joista yhden on oltava
koltta. Saamelaisalueen neljä kuntaa Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä
sekä lisänä Lapin Liitto saavat yhteensä vain yhden jäsenen. Tuon jäsenen tulee edustaa saamelaisalueen
”muuta väestöä” eli postia yhdelle henkilölle riittää.
Muut työryhmän jäsenet nimetään eri ministeriöistä ja
valtionhallinnosta.
Olin omassa ryhmässäni esittänyt asettumista Enontekiön
kunnanjohtajan Mikko Kärnän
kannalle. Häntä tukee tietääkseni myös Sodankylän kunta. Kunnanjohtajamme ei
ollut kuitenkaan samalla linjalla, vaan esitti ”suurimman saamelaiskunnan”
mandaatilla Inarille omaa ehdokasta, kunnan teknisen osaston päällikköä Arto Leppälää.
Kunnanhallituksessa Ulla
Kemppainen useiden tukemana esitti minua. Ryhmätoveri Marja Männistö oli aluksi sitä mieltä, että tehtävään tulee esittää
Anu Avaskaria, mutta suopui
esitykseen, jonka mukaan kunta esittää työryhmään ensisijaisesti minua ja
toissijaisesti Anua. Näin myös päätettiin.
Ehdokkuuteni tukena on Utsjoen kunnanhallituksen
puheenjohtajan Veikko Porsangerin
ilmoitus,jonka mukaan kunta tukee valintaani sikäli kun Inari päätyy sitä
esittämään.
Valtuustomme puheenjohtaja Anu Avaskari on saamelaiskäräjien
jäsen, samoin kuin Veikko Porsanger. En halua kyseenalaistaa sitä, eikö Anu
voisi edustaa Pohjois-Lapin ”muuta väestöä” tuossa ILO-ryhmässä, mutta
toisaalta täydyn kiittää myös Utsjoelta saamaani luottamusta ajamaan ”muun
väestön”, tässä tapauksessa myös muun saamelaisväestön kuin poronhoitajien
oikeuksia.
Tuota poronhoidon edustusta saamelaiskäräjiltä nimittäin
odotetaan, onhan elinkeino ollut muutenkin eniten esillä valtionmaiden käytöstä
ja ILO-sopimuksesta väännettäessä. Näin asia mielletään siis myös muun
saamelaisväestön piirissä.
Valinnan henkilöstä tekee ministeriö ja siinä valinnassa voi
kyseeseen tulla myös sukupuolinen tasa-arvoasetelma. Anulla on tällaisista
valinnoista kokemusta jo aiemmilta ajoilta, ainakin niin sanotusta Hannele Pokan toimikunnasta ja
sittemmin kalastuslain uusimista valmistelleesta työryhmästä.
Tätä valintaa sorvattaessa hieman ihmettelin
kunnanjohtajamme vaikeutta mukautua kunnanhallituksen tahtoon. Vielä
vaikeammalta asia tuntui siinä vaiheessa kun ryhdyimme käsittelemään kunnan
kannanottoa Inarissa 5.2. käväisevälle oikeusministeriön
saamelaiskäräjälakityöryhmälle. Pohjan kunnan esitykselle oli laatinut
hallintojohtaja Pentti Tarvainen,
jota kunnanjohtaja myös esitti viemään kannanotto työryhmälle.
Olin etukäteen tehnyt sinällään hyvään pohjapaperiin
esityksiä lisäyksistä ja tarkennuksista, mutta nehän eivät tuntuneet kelpaavan.
Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen, että joitain tarkennuksia tehdään ja niitä
sorvataan seuraavana päivänä Tarvaisen johdolla ja muut sorvarit olemme Anu ja
minä.
Tänään tuo sorvaaminen sitten sutjakasti tehtiinkin ja
paperin allekirjoitti kunnanjohtajan sijasta Jari Huotari. Kunnanjohtaja ei
halunnut panna nimeään paperiin, josta hän ei itse täysin vastannut. Eikä lähde
myöskään mukaan kunnan delegaatioon, jonne lopulta kertyi porukkaa ihan
kiitettävästi. Itse esitin Anu Avaskaria ja Erika Sarivaaraa, jonka lisäksi pidin myös hyvänä Tarvaisen
osallistumista. Myös minua esitettiin ensimmäisten kolmen joukossa.
Kunnanhallituksen kokouksen päätteeksi kunnanjohtaja halusi
pitää pienen tarinatuokion kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston
kanssa. Me rivijäsenet lähdimme uppuroimaan koteja kohden.
Tuollainen pieni ele oli kunnanjohtajalta ilmeisesti
perusteltu ja sopii kyllä minulle. Ei parane mennä kaikista asioista ensin
puhumaan kovin isolle porukalle, vaan pienemmissä piireissä, jolloin on
mahdollista pitää homma paremmin hyppysissä.
Annas katsoa, ei tuntunut menettely kaikkia
puheenjohtajistojen jäseniä miellyttäneen.
Tokihan näistä Test Worldin, Ivalon ostosparatiisin,
Saariselän uusien hissirinteiden ja Inarin kirkonkylän hotelliasioista päästään
itse kukin valtuutettu painimaan ja kunnan rahkeita ja riskejä arvioimaan.
Niin muuten, eilisen kokouksen alussa keskusteltiin myös
Peuravuonosta, mutta siitä sitten toisella kertaa…
Siellä taitaa tulla vastaan pelimiehiä ja varsinkin pelinaisia?
VastaaPoistaKyllä siihen joku koltta pitää saada edustamaan muuta väestöä. On se niin väärin jos yksi ihan tavallinen kansalainen pääsisi päättämään maiden käytöstä saati niitä käyttämään.
VastaaPoistaHyvä! Nyt pysymme ajanhermoilla, kunnan ulkopuolellakin. Tämä kuntablogi pitäisi olla kaikkien saatavilla, Mutta kuten aina vanhempi väestönosa jää tekniikan nopean kehityksen ansiosta pakkaseen. Mutta onneksi heillä on, Omassa kunnan ilmestyvä ilmoituslehti jonka jaetaan joka kotiin viikoittain, Olkaa ylpeitä siitä, se on etu jota kaikilla ei ole, Sitä pitää arvostaa,Kunnan päätäjätkin:
VastaaPoistaEn tässä ota kantaa itse päätöksientekoon, mutta Inarin kunnan poliittisen johdon päätökset koskevat, myös kaikkia kunnan alueella lomailevia ja lomakiinteistöjen omistajia.
Kuten tuo 19.12.2012 Teknisen lautakunnan päätös, Jossa lautakunta päätti korottaa 1.1.2013 alkaen venepaikka- ja veneen/ trailerin talvisäilytyspaikkoja 49 %, Se on aika huima korotus, vai onko vielä esitys? Koska tiedote on epävirallinen:
Päätösluettelon yläpuolella lukee komeasti, INARI voimakas luonnostaan, Mietinkin tässä, että onko Tekninen lautakunta liian voimakas luonnostaan ja karkottaa harkitusti mökkiläiset, Jotka ovat riippuvaisia venepaikasta ja veneitten talvisäilytyspaikat pois kunnasta?
Eino Sarre
Kyllä se taitaa päätetty asia olla, siis edellisen lautakunnan ajalta (tosin samoja päättäjiä taitaa olla uudessakin lautakunnassa?). Korotusta kaiketi perusteltiin sillä, että kunta pyrkii saamaan satamatoiminnan omakustanteiseksi. Tuskin noilla korotuksilla, jotka nostavat venepaikkojen hinnat ohi etelän kaupunkien, lopulta mitään saadaan vastikkeeksi. Tähänkään asti ei satamien ylläpito ole ollut kaksista, tiedän kun itse olen Inarin sataman käyttäjä. Esimerkiksi maasähköä ei venepaikoille ole kunnolla järjestetty, vaan sähköpisteet ovat laiturien porttien ulkopuolella, jolloin niitä pääsevät käyttämään myös satamaa hyödyntävät matkailuautoilijat, ja josta syystä "satamavahti" on kerännyt pisteiden sulakkeet talteensa. Että esimerkiksi näin.
VastaaPoistaTaannoin venepaikkoja oltiin hinnoittelemassa ns. kateuskertoimella eli että katsotaan jos on komea vene niin joutaa maksaa. Sain moisen kertoimen torpattua.
Kuntahan aikoo rakentaa uuden sataman Nanguniemeen, josta se hankki omistukseensa Metsähallituksen vaatimattoman sataman. Ehkä rahaa kerätään sinne, täytyy koettaa ottaa selvää mitä maksujen korotusten taustalla ihan oikeasti on
Kiitos! Jään kuulolle
VastaaPoistaEino Sarre
jään mielenkiinnolla odottamaan peuravuonon uutisia.. onko mahdolista että sielä vielä terät joskus pyörii.
VastaaPoistaTänään kunnanjohtaja Reijo Timperi kertoo Inarilaisessa Peuravuonon tilanteesta omasta näkokulmastaan. Mm. ettei kunnalle jäänyt Morven-seikkailussa saatavia.
PoistaNo, miten asian ottaa, sillä jäihän kunnalle käteen muutamalla satatonnisella ostettu saha, jonka toiminnan jatkamiseen en ole kyllä kannattamassa enää uusia satatonnisia - ainakaan kovin kevein perustein ja vakuuksin.
Kaipa parikin toiminnan jatkamisesta kiinnostunutta on ollut joissain yhteyksissä kuntaan, mutta sitten tulevatkin vastaan ne tarvittavat lisäinvestoinnit.
Sekin on nyt varmaa, että mikäli Peuravuonon "tontti" aiottaisiin ottaa joskus muuhun käyttöön kuin nykyiseen sahaustoimintaan, edessä olisi huomattava ympäristön puhdistaminen - ja huomattavan kallis sellainen.
Muistutan, että Vapo-Morven-kuntakuviota aikanaan tiedotettaessa kunnan puolelta kerrottiin, että mikäli sahaaminen joskus loppuu, Peuravuonon alue voidaan kaavoittaa vaikka lomarakentamiselle ja kunta sitoutuu silloin puhdistamaan ympäristön KY 5:stä ja ehkä muistakin saasteista. Ympäristöongelmaa nähdäkseni vähäteltiin eli annettiin ymmärtää kuinka edullisesta kaupasta kunnan kannalta oli kyse kävi miten kävi.
Eli että katsotaan löytyykö sitä sahaajaa ja millaista hintalappua kuntalaisille silloin tarjotaan.
Näin Lapin Kansa 8.2.2012:
VastaaPoistaSaamelaiset jättäytyvät pois ministeriön ILO-työryhmästä
Saamelaiskäräjät päätti torstaina, että saamelaiset eivät nimeä edustajia maa- ja metsätalousministeriön (MMM) johtamaan ILO-työryhmään.
Työryhmän on tarkoitus valmistella ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa asioissa saamelaisten kotiseutualueella.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan päätös oli yksimielinen.
– On sellainen tunne, ettei MMM edes halua edistää asiaa. Meille pedattu neuvotteluasema työryhmässä oli niin heikko, ettei se heijasta ILO-sopimuksen henkeä, jossa asioista pitäisi sopia avoimin ja vilpittömin mielin yhteistyössä alkuperäiskansan kanssa, Näkkäläjärvi sanoo.
MMM ei historiansa johdosta nauti saamelaisten keskuudessa luottamusta.
– Kokemuksemme vastaavista aikaisemmista työryhmistä osoittavat, että he suhtautuvat kielteisesti oikeusasemamme parantamiseen. Erinäisissä lausunnoissaan ministeriö on katsonut, etteivät he pidä saamelaisia lainkaan ILO-sopimuksen tarkoittamana alkuperäiskansana.
Luottamuksen puuttuessa saamelaiset katsovat, ettei työryhmään pienenä vähemmistönä osallistuminen johtaisi toivottuun lopputulokseen. Kymmenhenkisestä työryhmästä tarjottiin saamelaisille kolmea paikkaa.