perjantai 1. helmikuuta 2013

Jänniä jännitteitä ja harvinaista käsipäivää

Eilen sitten istuttiin se uuden kunnanhallituksen ensimmäinen kokous. Ja pitkään, sillä kello 16 aloitettu taaperrus nuijittiin päättyneeksi kello 21.45.
Itse asiassa oletin homman venyvän vieläkin pitempään ja niin tuntui odottaneen myös puheenjohtaja Jari Huotari, joka selvisi tulikasteestaan erittäin hyvin. Tietenkin joku ”vanha konkari” pääsi huomauttamaan jostain tekniikoista, mutta se heille suotakoon.
Minulle kokous tarjosi heti alkuun sikäli harvinaista herkkua, että kunnanjohtaja Reijo Timperi kätteli meikäläisenkin muun joukon jatkona. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessahan tuo tervehtiminen jäi sujuvasti väliin ja en muista minä vuonna olimme edellisen käsipäivän paiskanneet.
No, kumpikaan ei rynnännyt käsien pesulle tapahtuman jälkeen.
Toki ennen kokousta olen saanut kuulla erinäisiä kuvauksia siitä, miten tiettyihin uusin kunnallispäättäjiin Piiskuntien norsunluutornissa suhtaudutaan. Odotukset eivät liene olleet, eivätkä ole kai edelleenkään korkealla, mutta demokratian ongelmana on, etteivät parhaat voimat tule aina valituiksi sinne kabinettien pöytien ääreen.
Kaikesta huolimatta kokouksemme sujui minusta hyvin, vaikka jännä jännite väreili useampaankin otteeseen kokoushuoneen atmosfäärissä.
Kunnanhallitus päätti Nellimin asiointitaksiliikenteen jatkamisesta, jota kokoomusryhmä ehti edellyttää jo ensimmäisen valtuuston kokouksen aloitteellaan, mutta joka asia tuli nyt myös viranhaltijan esittelynä eli ennen aloitteen käsittely. No, aloite on sikäli edelleen ajankohtainen, että tehty pikapäätös kantaa nyt kevätkauden ja kuljetusten jatkorahoitus kesää ja loppuvuotta varten joudutaan käsittelemään vielä uudelleen.
Hieman hankalammin sujuivat päätökset kunnan edustajan nimeämisestä maa- ja metsätalousministeriön työryhmään, jonka tarkoitus on ryhtyä pohtimaan saamelaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä valtionmaiden käytön suunnittelussa. Kyse on siis myös ILO 169 -sopimuksesta.
Tuota 9-jäsenistä työryhmäähän Klemetti Näkkäläjärven joukot ovat uhanneet boikotoida, koska saamelaiskäräjiltä siihen halutaan ”vain” kolme jäsentä, joista yhden on oltava koltta. Saamelaisalueen neljä kuntaa Inari, Utsjoki, Enontekiö ja Sodankylä sekä lisänä Lapin Liitto saavat yhteensä vain yhden jäsenen.  Tuon jäsenen tulee edustaa saamelaisalueen ”muuta väestöä” eli postia yhdelle henkilölle riittää.
Muut työryhmän jäsenet nimetään eri ministeriöistä ja valtionhallinnosta.
Olin omassa ryhmässäni esittänyt asettumista Enontekiön kunnanjohtajan Mikko Kärnän kannalle. Häntä tukee tietääkseni myös Sodankylän kunta. Kunnanjohtajamme ei ollut kuitenkaan samalla linjalla, vaan esitti ”suurimman saamelaiskunnan” mandaatilla Inarille omaa ehdokasta, kunnan teknisen osaston päällikköä Arto Leppälää.
Kunnanhallituksessa Ulla Kemppainen useiden tukemana esitti minua. Ryhmätoveri Marja Männistö oli aluksi sitä mieltä, että tehtävään tulee esittää Anu Avaskaria, mutta suopui esitykseen, jonka mukaan kunta esittää työryhmään ensisijaisesti minua ja toissijaisesti Anua. Näin myös päätettiin.
Ehdokkuuteni tukena on Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtajan Veikko Porsangerin ilmoitus,jonka mukaan kunta tukee valintaani sikäli kun Inari päätyy sitä esittämään.
Valtuustomme puheenjohtaja Anu Avaskari on saamelaiskäräjien jäsen, samoin kuin Veikko Porsanger. En halua kyseenalaistaa sitä, eikö Anu voisi edustaa Pohjois-Lapin ”muuta väestöä” tuossa ILO-ryhmässä, mutta toisaalta täydyn kiittää myös Utsjoelta saamaani luottamusta ajamaan ”muun väestön”, tässä tapauksessa myös muun saamelaisväestön kuin poronhoitajien oikeuksia.
Tuota poronhoidon edustusta saamelaiskäräjiltä nimittäin odotetaan, onhan elinkeino ollut muutenkin eniten esillä valtionmaiden käytöstä ja ILO-sopimuksesta väännettäessä. Näin asia mielletään siis myös muun saamelaisväestön piirissä.
Valinnan henkilöstä tekee ministeriö ja siinä valinnassa voi kyseeseen tulla myös sukupuolinen tasa-arvoasetelma. Anulla on tällaisista valinnoista kokemusta jo aiemmilta ajoilta, ainakin niin sanotusta Hannele Pokan toimikunnasta ja sittemmin kalastuslain uusimista valmistelleesta työryhmästä.
Tätä valintaa sorvattaessa hieman ihmettelin kunnanjohtajamme vaikeutta mukautua kunnanhallituksen tahtoon. Vielä vaikeammalta asia tuntui siinä vaiheessa kun ryhdyimme käsittelemään kunnan kannanottoa Inarissa 5.2. käväisevälle oikeusministeriön saamelaiskäräjälakityöryhmälle. Pohjan kunnan esitykselle oli laatinut hallintojohtaja Pentti Tarvainen, jota kunnanjohtaja myös esitti viemään kannanotto työryhmälle.
Olin etukäteen tehnyt sinällään hyvään pohjapaperiin esityksiä lisäyksistä ja tarkennuksista, mutta nehän eivät tuntuneet kelpaavan. Lopulta kuitenkin päädyttiin siihen, että joitain tarkennuksia tehdään ja niitä sorvataan seuraavana päivänä Tarvaisen johdolla ja muut sorvarit olemme Anu ja minä.
Tänään tuo sorvaaminen sitten sutjakasti tehtiinkin ja paperin allekirjoitti kunnanjohtajan sijasta Jari Huotari. Kunnanjohtaja ei halunnut panna nimeään paperiin, josta hän ei itse täysin vastannut. Eikä lähde myöskään mukaan kunnan delegaatioon, jonne lopulta kertyi porukkaa ihan kiitettävästi. Itse esitin Anu Avaskaria ja Erika Sarivaaraa, jonka lisäksi pidin myös hyvänä Tarvaisen osallistumista. Myös minua esitettiin ensimmäisten kolmen joukossa.
Kunnanhallituksen kokouksen päätteeksi kunnanjohtaja halusi pitää pienen tarinatuokion kunnanhallituksen ja valtuuston puheenjohtajiston kanssa. Me rivijäsenet lähdimme uppuroimaan koteja kohden.
Tuollainen pieni ele oli kunnanjohtajalta ilmeisesti perusteltu ja sopii kyllä minulle. Ei parane mennä kaikista asioista ensin puhumaan kovin isolle porukalle, vaan pienemmissä piireissä, jolloin on mahdollista pitää homma paremmin hyppysissä.
Annas katsoa, ei tuntunut menettely kaikkia puheenjohtajistojen jäseniä miellyttäneen.
Tokihan näistä Test Worldin, Ivalon ostosparatiisin, Saariselän uusien hissirinteiden ja Inarin kirkonkylän hotelliasioista päästään itse kukin valtuutettu painimaan ja kunnan rahkeita ja riskejä arvioimaan.
Niin muuten, eilisen kokouksen alussa keskusteltiin myös Peuravuonosta, mutta siitä sitten toisella kertaa…

8 kommenttia:

  1. Siellä taitaa tulla vastaan pelimiehiä ja varsinkin pelinaisia?

    VastaaPoista
  2. Kyllä siihen joku koltta pitää saada edustamaan muuta väestöä. On se niin väärin jos yksi ihan tavallinen kansalainen pääsisi päättämään maiden käytöstä saati niitä käyttämään.

    VastaaPoista
  3. Hyvä! Nyt pysymme ajanhermoilla, kunnan ulkopuolellakin. Tämä kuntablogi pitäisi olla kaikkien saatavilla, Mutta kuten aina vanhempi väestönosa jää tekniikan nopean kehityksen ansiosta pakkaseen. Mutta onneksi heillä on, Omassa kunnan ilmestyvä ilmoituslehti jonka jaetaan joka kotiin viikoittain, Olkaa ylpeitä siitä, se on etu jota kaikilla ei ole, Sitä pitää arvostaa,Kunnan päätäjätkin:
    En tässä ota kantaa itse päätöksientekoon, mutta Inarin kunnan poliittisen johdon päätökset koskevat, myös kaikkia kunnan alueella lomailevia ja lomakiinteistöjen omistajia.
    Kuten tuo 19.12.2012 Teknisen lautakunnan päätös, Jossa lautakunta päätti korottaa 1.1.2013 alkaen venepaikka- ja veneen/ trailerin talvisäilytyspaikkoja 49 %, Se on aika huima korotus, vai onko vielä esitys? Koska tiedote on epävirallinen:
    Päätösluettelon yläpuolella lukee komeasti, INARI voimakas luonnostaan, Mietinkin tässä, että onko Tekninen lautakunta liian voimakas luonnostaan ja karkottaa harkitusti mökkiläiset, Jotka ovat riippuvaisia venepaikasta ja veneitten talvisäilytyspaikat pois kunnasta?
    Eino Sarre

    VastaaPoista
  4. Kyllä se taitaa päätetty asia olla, siis edellisen lautakunnan ajalta (tosin samoja päättäjiä taitaa olla uudessakin lautakunnassa?). Korotusta kaiketi perusteltiin sillä, että kunta pyrkii saamaan satamatoiminnan omakustanteiseksi. Tuskin noilla korotuksilla, jotka nostavat venepaikkojen hinnat ohi etelän kaupunkien, lopulta mitään saadaan vastikkeeksi. Tähänkään asti ei satamien ylläpito ole ollut kaksista, tiedän kun itse olen Inarin sataman käyttäjä. Esimerkiksi maasähköä ei venepaikoille ole kunnolla järjestetty, vaan sähköpisteet ovat laiturien porttien ulkopuolella, jolloin niitä pääsevät käyttämään myös satamaa hyödyntävät matkailuautoilijat, ja josta syystä "satamavahti" on kerännyt pisteiden sulakkeet talteensa. Että esimerkiksi näin.
    Taannoin venepaikkoja oltiin hinnoittelemassa ns. kateuskertoimella eli että katsotaan jos on komea vene niin joutaa maksaa. Sain moisen kertoimen torpattua.
    Kuntahan aikoo rakentaa uuden sataman Nanguniemeen, josta se hankki omistukseensa Metsähallituksen vaatimattoman sataman. Ehkä rahaa kerätään sinne, täytyy koettaa ottaa selvää mitä maksujen korotusten taustalla ihan oikeasti on

    VastaaPoista
  5. Kiitos! Jään kuulolle
    Eino Sarre

    VastaaPoista
  6. jään mielenkiinnolla odottamaan peuravuonon uutisia.. onko mahdolista että sielä vielä terät joskus pyörii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään kunnanjohtaja Reijo Timperi kertoo Inarilaisessa Peuravuonon tilanteesta omasta näkokulmastaan. Mm. ettei kunnalle jäänyt Morven-seikkailussa saatavia.
      No, miten asian ottaa, sillä jäihän kunnalle käteen muutamalla satatonnisella ostettu saha, jonka toiminnan jatkamiseen en ole kyllä kannattamassa enää uusia satatonnisia - ainakaan kovin kevein perustein ja vakuuksin.
      Kaipa parikin toiminnan jatkamisesta kiinnostunutta on ollut joissain yhteyksissä kuntaan, mutta sitten tulevatkin vastaan ne tarvittavat lisäinvestoinnit.
      Sekin on nyt varmaa, että mikäli Peuravuonon "tontti" aiottaisiin ottaa joskus muuhun käyttöön kuin nykyiseen sahaustoimintaan, edessä olisi huomattava ympäristön puhdistaminen - ja huomattavan kallis sellainen.
      Muistutan, että Vapo-Morven-kuntakuviota aikanaan tiedotettaessa kunnan puolelta kerrottiin, että mikäli sahaaminen joskus loppuu, Peuravuonon alue voidaan kaavoittaa vaikka lomarakentamiselle ja kunta sitoutuu silloin puhdistamaan ympäristön KY 5:stä ja ehkä muistakin saasteista. Ympäristöongelmaa nähdäkseni vähäteltiin eli annettiin ymmärtää kuinka edullisesta kaupasta kunnan kannalta oli kyse kävi miten kävi.
      Eli että katsotaan löytyykö sitä sahaajaa ja millaista hintalappua kuntalaisille silloin tarjotaan.

      Poista
  7. Näin Lapin Kansa 8.2.2012:

    Saamelaiset jättäytyvät pois ministeriön ILO-työryhmästä

    Saamelaiskäräjät päätti torstaina, että saamelaiset eivät nimeä edustajia maa- ja metsätalousministeriön (MMM) johtamaan ILO-työryhmään.
    Työryhmän on tarkoitus valmistella ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevissa asioissa saamelaisten kotiseutualueella.

    Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärven mukaan päätös oli yksimielinen.
    – On sellainen tunne, ettei MMM edes halua edistää asiaa. Meille pedattu neuvotteluasema työryhmässä oli niin heikko, ettei se heijasta ILO-sopimuksen henkeä, jossa asioista pitäisi sopia avoimin ja vilpittömin mielin yhteistyössä alkuperäiskansan kanssa, Näkkäläjärvi sanoo.
    MMM ei historiansa johdosta nauti saamelaisten keskuudessa luottamusta.
    – Kokemuksemme vastaavista aikaisemmista työryhmistä osoittavat, että he suhtautuvat kielteisesti oikeusasemamme parantamiseen. Erinäisissä lausunnoissaan ministeriö on katsonut, etteivät he pidä saamelaisia lainkaan ILO-sopimuksen tarkoittamana alkuperäiskansana.
    Luottamuksen puuttuessa saamelaiset katsovat, ettei työryhmään pienenä vähemmistönä osallistuminen johtaisi toivottuun lopputulokseen. Kymmenhenkisestä työryhmästä tarjottiin saamelaisille kolmea paikkaa.

    VastaaPoista

Blogin ylläpitäjä päättää kommenttien julkaisemista. Blogi mahdollistaa anonyymin kommentoinnin, mutta suotavinta on esiintyä omalla nimellään. Taustatietoja ja -aineistoa voi lähettää myös sähköpostitse: wildstrack@gmail.com