Kunnilla hyvin yhtenevät kannanotot saamelaiskäräjälakiin

Oikeusministeriön saamelaiskäräjälain ja - asetuksen tarkistamista pohtiva työryhmä kuuli tänään Inarissa saamelaisalueen kuntia ja myöhemmin illalla erilaisia muita yhteisöjä sekä kansalaisia. Seuraavana päivänä, jolloin vietetään saamelaisten kansallispäivää, työryhmä ilmeisesti paneutuu muutostarpeisiin saamelaiskäräjien kesken.

Eduskunnan entisen oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion johdolla toimiva työryhmä sai kunnilta hyvin yhtenevät kannanotot saamelaiskäräjien johdon esittämiin, käräjien vaikutusvallan lisäämiseen tähtääviin vaatimuksiin. Kunnilta tuli yksimielinen ei myös vaatimukselle kaventaa saamelaisuuden määritelmä käytännössä yksinomaan kieliperusteiseksi ja että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsy edellyttäisi viime kädessä myös niin sanottua ryhmähyväksyntää eli käräjien vaalilautakunnan suostumusta.

Tuohon ryhmähyväksyntään liittyy myös vaatimus siitä, ettei saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tai hallituksen päätöksestä voisi valittaa nykyiseen tapaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Moisen vaatimuksen toteutumisen kunnat tuomitsevat kansalaisten oikeusturvan loukkauksena.

Utsjoelta työryhmälle ei ehditty valmistella kirjallista kannanottoa, mutta valtuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg toi silti hyvin esille saamelaiskunnan ja sen kuntalaisten tuntoja. Nordbergin mukaan Utsjoellakin mielipiteitä risteilee saamelaiskäräjien lakkauttamisesta alkaen.

Saamelaiskäräjien johdon vaatimus polveutumiseen ja alueen pitkäaikaiseen asuttamiseen viittaavan ”lappalaiskohdan” poistamisesta saamelaiskäräjälain saamelaisuutta määrittelevästä kolmannesta pykälästä siis torjuttiin kuntien taholta. Paitsi että polveutumisen ohittaminen poikkeaa kansainvälisestä alkuperäiskansamääritelmästä (ILO -169 -sopimus), se kuntien mielestä edelleen kärjistäisi pohjoisissa kunnissa saamelaisuudesta ja saamelaisoikeuksista jo pitkään vallinnutta erimielisyyttä.

Myös Utsjoella nähdään Aulis Nordbergin mielestä polveutuminen yhtenä keskeisenä kriteerinä saamelaisuutta määriteltäessä ja ettei kieli voi olla siinä määrittelyssä yksinomainen kriteeri.

Kunnista Enontekiö oli paneutunut selvästi perusteellisimmin kannanottonsa valmisteluun. Kunta kiinnitti työryhmän huomiota siihenkin, että saamelaiskäräjälakia tarkasteltaessa tulisi kiinnittää huomiota myös saamelaisalueen maantieteelliseen ulottuvuuteen. Uusin tutkimus kun vahvistaa lapinkyläjärjestelmän ulottuneen Utsjoelta Kuusamoon ja noiden lapinkylien asukkaiden jälkeläiset kulkevat edelleen keskuudessamme.

Enontekiön kannanotossa huomautettiin, että mikäli saamelaisuuden ja saamelaisalueen määrittelyitä ei voida tehdä tässä saamelaiskäräjälain tarkistuksessa, on Suomen ryhdyttävä välittömästi toimiin lapinkylien väestöstä polveutuvien ihmisten oikeusaseman ja saamelaisia vastaavan kulttuuri-itsehallinnon tunnustamiseksi ja mahdollistamiseksi erillisellä lainsäädännöllä.

Se lie Suomelle ainoa mahdollisuus mikäli se aikoo ratifioida ILO 169 -sopimuksen ilman työläitä myöhempiä korjausliikkeitä.

Kunnilla ei ole halua saati suostumusta luovuttaa kunnallisen itsehallinnon osia saamelaiskäräjien määräysvaltaan tai sen veto-oikeuden piiriin. Kun saamelaiskäräjien johto vaatii laissa kunnille ja muille viranomaistahoille määrätyn neuvotteluvelvoitteen muuttamista yhteistyövelvoitteeksi, vaatimus tyrmätään. Käytännössä tuo yhteistyövelvoite antaisi saamelaiskäräjille monissa keskeisissä asioissa oikeuden ohjailla asioiden valmistelua ja halutessaan viivyttää esimerkiksi kaavoitusten toteutumista vielä siitäkin, mihin nykyinen yleinen valitusoikeus usein johtaa. Saamelaiskäräjien mielestä esimerkiksi oikeansuuntaisesta lainsäätämisestä käy uusi kaivoslaki, josta ainakin kullankaivajat ovat saaneet heti tuoreeltaan karua tuntumaa.

Inarin Sajoksessa pidetyt kuulemiset jatkuivat kuntien edustajien tapaamisen jälkeen yleisellä kuulemistilaisuudella, jossa etukäteen luvattiin pitää vain kolmen minuutin puheenvuoroja, mutta jossa väen vähyyden takia sallittiin lopulta pitkätkin puheet.

Erittäin hyviä puheenvuoroja, joista myöhemmin varmasti lisää. Erityiset maininnat minusta ansaitsevat Inarinsaamelaiset ry:n, Metsä- kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n ja myös Peltojärven lapinkylän mieskolmikon puheenvuorot. Saamelaisia nykyradikaalejakin kuultiin ja hyvä niin. Tulipahan työryhmälle selväksi sekin, missä äärimmillään täällä pohjoisen perukoilla mennään.

Mitä äärimmäisyyksiin ja niistä johtuviin uhkiin tulee, illan kuulemistilaisuuteen oli joku taho hankkinut paikalle pari siviilipukuista poliisia ja vielä järjestyksenvalvojan liiviä kantavan kylän miehen kokoustilan oven pieltä vahtimaan.

Järjestys säilyi ja olisi kai säilynyt ilman moisia turvatoimiakin.