14 minuutin valtuusto

Kun Inarin kunnanhallituksen kokoukset ovat kestäneet tähän mennessä 7 – 10 tuntia, nuiji puheenjohtaja Anu Avaskari tämänpäiväisen kunnanvaltuuston kokouksen läpi 14:ssä minuutissa.
Kokouksen ainoat puheenvuoronkäyttäjät olimme vihreitten Maire Puikko ja minä. Maire kommentoi valtuuston hyväksyttävänä ollutta Rahajärven ranta-asemakaavaa – tekemättä mitään sitä koskevaa esitystä. Minä tein kunnanhallituksen esityksestä poikkeavan esityksen kunnan lausunnoksi kuntarakennelakiluonnoksesta.
Jo ennen valtuuston kokousta taajoimme kuntarakennelain kanssa ryhmäkokouksessamme, jossa sain ajatuksilleni toki sympatiaa, mutta jossa jo kävi selväksi, ettei varsinaista kannatusta juurikaan tulisi. Lopulta se vähäkin kannatus jäi tulematta muutaman teknisen kämmin takia eli äänestykseenkään en esitykselläni päässyt.
Vaan eipä siinä mitään. Esitykseni on valtuuston pöytäkirjassa ja siihen on sopiva palata sikäli kun satun olemaan vähänkään oikeassa minne Inari on naapurikuntien tai niiden osa-alueiden liittämistä itseensä ajaessaan päätymässä. Ryhmässäni tunnutaan olevan sitä mieltä, että tehdään selvityksiä, mutta torjutaan sitten liitokset.  Ehkä korkeintaan Kakslauttanen voisi porukalle kelvata ja hyvässä lykyssä ”Inarin palveluja käyttävä” Vuotsokin. Tarkempi perustelu jääköön itse kenenkin kunnallispoliitikon itsensä selitettäväksi.
Seuraavassa valtuustossa tekemäni esitys:

”Esitän, että Inarin kunta ei lähde yksipuolisesti, vastoin naapurikuntien kantoja, kannattamaan lausunnossaan saamelaisalueen kunta- ja alueliitoksia. Viittaukset lakiluonnoksen mahdollistamaan Utsjoen pakkoliitokseen sekä tarpeeseen lisätä laissa valtioneuvoston toimivaltaa myös Sodankylään kuuluvan Vuotson alueen liittämiseksi Inariin, tai liittämällä vielä Enontekiö, koko saamelaisalueen kattavan kunnan muodostamiseksi tulee poistaa.
Esitän edelleen, että Inari ilmoittaa lausunnossaan hakevansa poikkeamista lakiluonnoksessa olevasta kuntajakoselvityksestä, koska Inarilla on edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta ja koska kunta- ja alueliitoksilla ei Ylä-Lapin erityisen harvan asutuksen vuoksi saavutettaisi lakiluonnoksen 2 §:n mukaista elinvoimaista, alueellisesti eheää, eikä etenkään yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta.
Sama poikkeamisperuste pätee myös lakiluonnoksen kuntien palvelutuotannolle asettamaan 20 000 asukkaan väestöpohjaan.
Esitän vielä, että Inari kritisoi lausunnossaan kuntarakenneuudistuksen aikataulua. Nyt kunnat joutuvat lausumaan ilman riittäviä tietoja siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet tulevat uudistumaan. Myös valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä kuntien tehtävien kokonaisuuden tarkastelu ovat kesken.”

Olin siis jo kunnanhallituksessa tuota mieltä, mutta siellä asia jäi kannatuksen puuttuessa äänestyttämättä. Nyt ajattelin, että saatetaan kanta pöytäkirjoihin, joista siihen on hyvä palata.
Varsinkin, jos huomataan, että olen ollut vastaan haratessani hakoteillä.
Tutustukaa luonnosvaiheessa olevaan kuntarakennelakiin ja lukekaa mitä naapurikunnat ovat, Kittilä mukaan lukien, siitä lausuneet!