Osingoilla tapahtuvasta piiloverotuksesta eroon!

Aika järkyttävän huvittavaa tekstiä toi inarilaisiin – ja varmaan utsjokisiinkin – talouksiin Inergia Oy:n ”Inergiset”-mainoslehdykkä. Siinä Inergia-konsernin johtaja Timo Jokinen näytti haastatelleen itse itseään kertoillen energiakonsernin uusitusta yrityslupauksesta sekä kertoi miten omistaja eli kunta hyötyvät konsernin tulouttamista osingoista ja kuinka konserni luo toiminnallaan paikallista elinvoimaa.
Sattui tuon lehdykän ulostulo päivää myöhemmäksi sen jälkeen kun olin saanut sieltä paikallisen aluetalouden puolelta viestiä Inergian edistävän paikallisen metsätalouden taantumista ja sitä kautta työttömyyttä. Tästä elinvoimatapauksesta toisaalla, sillä tässä nyt osingoista:

Jokinen tyrmää näkemyksen, jonka mukaan konsernin Inarin kunnalle maksama 700 000 osinko olisi jotain piiloverotusta. Hän katsoo, että osinko tulee sitä kautta Inarille (ja Utsjoelle) hyödyttämään paikallista taloutta. Samalla hän kertoo, että ”päättäessään osingonmaksutavoitteesta omistajat käytännössä samalla päättävät Inergian tuotteiden eli sähkönsiirron, kaukolämmön ja veden hinnasta”. Siis mitä? Eikö Inergian maksama osinko tulekaan puhtaana osuutena sen yli 2 miljoonan euron vuotuisista liikevoitoista, vaan sitä säädetään osingontarpeen mukaan kuntalaisten ja muiden asiakkaiden tukiaisilla, korotetuilla sähkö-, vesi- ja lämpömaksuilla. Kyllä tämän tyyppiset kustannukset voidaan rinnastaa paljon ennemmin elinkustannuksiin kuin ”paikallisen elinvoiman” edistämiseen. Kustannusmääritys pätee myös niihin muihin kuin kuntalaisiin sähkön, veden ja lämmönmaksajiin, joihin osinkojen perusteluissa on aina vedottu ja toisaalta Inarin kunta kiinteistöineen, valoineen ja koneineen on Inergia-konsernin suurin energia-asiakas, jonka senkin sähkö-, vesi- ja lämpölaskut maksaa se reppana ja osingoista onnellinen kuntalainen.
Paitsi osingon nimellä kulkevaa osinkoa, kunta kuittaa Inergialta vielä piilo-osinkoa, jollaiseksi katson kunnan kalatalousrahastosta Inergialle annetun 1,2 miljoonan bulletlainan. Se lohkaistiin rahaston hupenevasta pääomasta jotta Inergia voisi ostaa Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeet ja liittää yhtiön näin konserniinsa.
Tuota lainaa ei lyhennetä, vaan se maksetaan kerralla takaisin - jos koskaan maksetaan. Siihen asti Inergia pulittaa rahastolle varsin hyvää korkoa. Kyseessä on siis kunnan toisesta taskusta toiseen tapahtuva ”sijoitustoiminta”, joka maksaa Inergialle ja jonka kustannuksen se joutuu kattamaan tuloksestaan. Toisaalta Inergia kyllä laskuttaa rahastoa kunnan ja valtion sopimuksen mukaisesti Inarin kalanviljelylaitokselle ilmaiseksi toimitettavasta energiasta. Tuo 1,2 miljoonan kilowattitunnin lasku rahastolle on yllätys yllätys käytännössä sama kuin laitoksesta valtiolta saatava vuokra. Siinäpä kuntabisnestä karuimmillaan!

Inergian kunnalle maksama osinko vastaa vajaat yhtä tuloveron prosenttia. Tässäkin tavanomaisessa vertailussa on puhuttu aina veroprosentista, ei paikallisen elinvoiman tuesta. Jotta harhaanjohtamiselta ja kuntalaisten laskujen kallistumiselta osinkoperustein vältyttäisiin, esitän osingoista luopumista ja kunnan veroprosentin korottamista todelliseen, tarvittavaan tasoonsa. Tämän jälkeen Inergiakin saa tehdä bisnestään niin sanotusti puhtaalta pöydältä, ilman omistajan asettamia tulosrasitteita.

Nähtäisiin kenties sähkönsiirto-, vesi- ja lämpölaskujen halpumista? No, enpä oikeasti usko.

Parhaillaan kunnanhallituksessa on ollut esitys kunnan tuloveroprosentin korottamisesta 0,75 prosentilla. Tuolla paikattaisiin talouteen näköpiirissä olevaa valtionosuuden ja verotulojen yhteensä noin 700 000 euron vähennystä. Jos nostamme veroprosenttia toiset 0,75 prosenttia, Inergia pääsee eroon osinkoikeestään ja olemme 20,5 prosentin verotuksella todellisuutta vastaavassa tilanteessa.

Joku miettii heti hyödyttäisikö tämä osingottomuus jollain tavalla ulkokuntalaisia ja yrityksiä, joiden rokottamisella osinkoja on kovinkin perusteltu. Siinäpä huoli, sillä eihän tällä julistettaisi ainakaan samaa negatiivisesti säteilevää elinkeinopolitiikkaa, jota on harrastettu kiinteistöverojen korotuksia perusteltaessa. Tai sitten tuota rokotusta voitaisiin harrastaa tariffi- ja vaikka edelleen kiinteistöveropolitiikalla.

Kyllä paikallista elinvoimaa voidaan silläkin tavalla taannuttaa - ja yrittää loiventaa asiaa vaikkapa ontoilla yritys- tai kuntaimagolupauksilla.

Vaaran merkkejä

Osallistuin viime viikon puolella Rovaniemellä pidettyyn peruspalveluministeri Juha Rehulan (Kesk.) tapaamiseen – siinä ministeri oli sparraamassa Lapin kuntien, maakunnan ja sairaanhoitopiirien edustajia tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen.

Mitään ihan uutta asiaa eivät ministerin suusta asioissa jo pitkään matkassa olleet kuulijat saaneet, mutta joitain sentään, eikä se jotain ollut minusta mitenkään hyvää kuultavaa.

Se on ollut jo pitkään tiedossa, että valtio tavoittelee sote-uudistuksella noin kolmen miljardin euron säästöä nykyiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannustasoon. Rehula korosti, että todellisuudessa rahaa tulee jatkossakin varmasti vuosittain enemmän, mutta että supistaminen tapahtuu suhteessa verrattuna sote-kustannusten nykyiseen kasvuun. Koska menot ovat kasvaneet palvelujen tarpeen takia, se tarkoittaa Suomeksi että palveluja joko vähennetään tai selkeästi keskitetään.

Asiaa Lapin osalta valotti ja vahvisti ministeriä suorasanaisemmin hänen mukanaan ollut sote- ja aluehallintouudistuksen projektijohtaja Tuomas Pöysti. Hän arvioi, että Lapille uudenlainen soterahoitus tulee lisäämään palvelujen järjestämisen ”vaikeuskerrointa” ja todennäköisesti Lapissa joudutaan ”palveluja tehostamaan”. Nuo suomentaisin jälleen siten, että Lapissa joudutaan harkitsemaan palvelujen vähentämistä ja/tai niiden keskittämistä. Yksi konkreettinen tuohon liittyvä asia on se, että lähipalvelut löytyvät yhä kauempaa ja esimerkiksi ainakin osa erikoissairaanhoidon palveluista vielä nykyistäkin kauempaa kuten Oulusta.

Mielenkiinnolla seurasin kuulijoiden reaktioita Rehulan ja Pöystin viesteihin. Maakunnan suurena äänenä taannoin karvalakki kallellaan reissannut nykyinen Rovaniemen kunnallisvaikuttaja Esko-Juhani Tennilä (Vas.) oli huolissaan nimenomaan palvelujen keskittymisestä. Ei suinkaan Lapissa Rovaniemelle – ei ainakaan mitään siihen suuntaan lausunut – vaan Rovaniemeltä Ouluun. Tämäkin E-J:n kannanotto oli minulle sikäli vaaran merkki, että toimittuani neljä vuotta Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuustossa olen huomannut kuinka asiat tahtovat mennä maksu- ja ääniosuuksiltaan suurimman Rovaniemen intressin mukaisesti. Mitenköhän tilanne siitä muuttuisi tulevassa soten maakuntahallinnossakaan kun niukkoja määrärahoja jaetaan eri puolille maakuntaa palvelujen pyörittämiseksi?

Lapin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Heikki Nivala (Kesk.) katsoi tulevaa tilannetta samalla tavalla kuin millaisena itse sen näen. Hän sai ministerin naaman mutrulle sanoessaan suoraan, että tulevaisuus näyttää Lapin kannalta todella huonolta. Luulen ettei Heikin eikä minunkaan tarvitse tulevaisuudessa tunnustaa olleemme liian pessimistejä.

Se, miksi Lappi tulee jatkossa saamaan suhteessa vähemmän valtiolta soterahaa, johtuu Pöystin mukaan Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten muuta maata korkeammista kasvuprosenteista. Eli onko Lapissa holvattu valtionosuuksia ja kuntien veroeuroja turhan prameisiin palveluihin, sitä ei Pöysti sanonut eikä toivon mukaan tarkoittanutkaan. Nyt vain valtakunnassa ollaan päätymässä yhä selkeämmin määrittämään määrärahatarpeita alueiden väestömäärän mukaan. Yhä vähemmän siis painaisivat pitkät etäisyydet, väestön ikärakennekehitys ja vaikkapa elinolosuhteista johtuva sairastavuus.

Inarin kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen toi Rovaniemen keskustelussa esille yhden erityissyyn lisätä Lapin sotepottia: saamelaisuuden. Nuo saamenkielisten palvelujenkin rahat menisivät siis jatkossa maakunnan kassaan, sieltä tarveharkinnan mukaan jaettavaksi. Valtion kaavailuissa kieliperusteen on alustavasti arvioitu voivan kartuttaa sotebudjetteja yhdellä prosentilla.

Lähiviikkoina kunnilta odotetaan lausuntoja niille lähetetystä, lähes tuhatsivuisesta sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista. Luulenpa, että Lapin kunnista tuohon pumaskaan tulee yhtenevästi korjausvaatimuksia mitä noihin mainitsemiini erityisoloihin ja suhteellisuuksiin tulee. On sitten eri asia mitä nuo lausunnot vaikuttavat.

Jotta tässä vaiheessa inarilaisessa keskustelussa ei nostatettaisi parkua siitä kuinka keskusta-kokoomuslainen hallitus kurjistaa Lapin sote-palvelut ja keskittää muutenkin maakuntaa yhä enemmän Rovaniemelle, muistutan mitkä olivatkaan sotesuunnitelmat edellisen hallituksen aikana ja muun muassa silloisen sosialidemokraattisen peruspalveluministerin sparraamina. Silloinhan maa piti keskitettämän vain viiteen massiiviseen sotealueeseen, joista pohjoisin olisi ulottunut Utsjoelta Keski-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savon rajoille. Tuossa suunnitelmassa keskuspaikaksi olisi tullut Oulu, joten ehkä ainakin teoriassa Inarin tulevalla yhdellä maakuntavaltuuston edustajalla on parempi mahdollisuus vaikuttaa Rovaniemen eskoihin eli Esko-Juhani Tennilään ja Esko Lotvoseen kuin Oulun – ainakin minulle – kovin kasvottomaksi jääneisiin pomoihin.

Mutta sosdemit ja vihreäthän taisivat vaatia tässä jokin aika sitten pidetyssä kuntamarkkinapaneelissa kuinka nykyinen sotehanke pitää keskeyttää ja palauttaa parlamentaariseen valmisteluun. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen mielestä soteuudistus olisi pitänyt toteuttaa kuntapohjalta - eli niin se ääni on vaihtunut oppositiossa. Ehkäpä hän tulevalla vaalikaudella on korjaamassa Juhan Sipilän (Kesk.) "sohlauksen" takaisin aiemmin ajamaansa suurkeskittämiseen?
Ota näistä selvää, mutta huonosti joka tapauksessa käy!

jk.

Vielä yksi vaaran merkki:

Lapissa ollaan tulevaan sotesopeutumiseen liittyen käynnistämässä ”Toimiva kotihoito Lappiin” -hanketta. Tuohon lähes miljoonan maakunnalliseen hankkeeseen päätti Inarikin pienellä rahallisella sitoumuksellaan osallistua.

Hankkeen esittelyssä todetaan, että sitä pohjustaneessa asiakastyöskentelyssä on arvioitu kuinka laatusuositusten rajoissa Lapissa olisi mahdollista keventää ikäihmisten palvelurakennetta noin 20 miljoonalla eurolla.

Summa lienee suunnilleen sama kuin minkä Lappiin saatava soterahoitus pienenisi.

Aamen ja ikääntykäämme!