Kymppitonnit sopivat säästettäviksi – miljoonista niin tiedä

Pitkähkö kesätauko tällä politiikan foorumilla saa nyt luvan päättyä. Politiikka Ivalon Piiskuntiellä pyörähti jo käyntiin viikko sitten, mutta tänään siihen päästiin kunnanhallituksessa jo täydellä tohinalla kun käsillä olivat tämän vuoden talousarvion toteuma ja siitä vedetty vuoden tulosennuste, huoli 20 prosentin pintaan nousahtaneen työttömyyden hillitsemiseksi sekä vuosien 2014 – 2016 talous- ja toimintasuunnitelman kehysten hahmottaminen jatkovalmistelua ja kunnanvaltuuston tulevaa lähetekeskustelua varten.

Kunnanhallitus piti kokoustaan varapuheenjohtaja Toini Sanilan johdolla varsinaisen puheenjohtajamme ollessa reissun päällä. Ryhmämme jäi muutenkin vajaaksi, kun yksi varsinaisista jäsenistä on sairauslomalla ja tilalle kutsutuista varajäsenistä toinen ei kokoukseen saapunut.

Kuten arvata saattaa, kunnan talouden näkymät eivät ole koskaan seuraavan vuoden talousarvion laadinnan edellä hääppöiset. Näin on Inarissa aina tahtonut olla, sen mitä olen sen päätöksentekoa lehtimiehenä vuosikymmenet seurannut. Tällä kerralla näkymät ovat virkamiesjohdon mukaan erityisen synkät ja jopa alijäämäistä budjettia ollaan väläyttelemässä.

Tosi on, että tiukaksi taitaa mennä ja muun muassa ensi vuoden veroennusteet, niin varovaisia kuin ne hallintojohtaja Pentti Tarvaisen mukaan ovatkin, taitavat jäädä liian optimistisiksi. Mielelläni olisin tässä asiassa väärässä.

Tässä vaiheessa talouden suunnittelu asettuu 3,7 prosentin verotulokertymän varaan, euroissa reiluun 23,8 miljoonaan. Valtionosuuksien ennakoidaan nousevan 0,9 prosentilla, joka euroissa tarkoittaisi 22,6 miljoonaa. Näidenkin osalta ollaan vielä melko tavalla epävarmalla pohjalla, jota epävarmuutta ainakin minulle lisäsivät kokousaamun valtakunnalliset budjettiuutiset. Niiden mukaan valtion verotulot ovat romahtamassa ja talouden leikkauksia vaaditaan.

Kuntien valtionosuudet olisivat siinä säästössä yksi helppo nakki leikata?

Säästöihin ja säästäväisyyteen on siis aihetta, mutta jotain tolkkua kai siinäkin lajissa joutaisi harjoittaa. Keväämmällä koostettu hallitun menokasvun ohjelma (HMK), jonka piti olla jonkinlainen pohjatyö tuleviin budjettivalmisteluihin, näyttää olevan joillekin kiveen hakattua lopullista sanaa. Siitä saimme kokoomusryhmän kolmikko, Marja Männistö, Anne Tuovila ja minä, kouriintuntuvan kokemuksen kun esityslistalla oli – talouskehyksiin liittyen mutta erillisenä asianaan – saamelaismuseo Siidan vuotuinen avustus; HMK-työssä tuo aikanaan 50 000 euroksi sovittu vuotuisavustus esitettiin puolitettavaksi ensi vuonna ja sen jälkeen kokonaan poistettavaksi. Puolustin tuolloin avustuksen säilyttämistä vetoamalla Siidan suureen merkitykseen Inarin matkailun keskeisenä vetovoimakohteena, mutta jäin yksin ja kunnanjohtajan säästöesitys kirjattiin ohjelmaan. Nyt asiassa oli lähestytty kuntaa Saamelaismuseosäätiön taholta, opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana, että avustus säilytettäisiin. Esitys kunnanhallitukselle pysyi kuitenkin ennallaan – koska asiasta oli HMK-työssä ilman äänestyksiä eli nimellisesti yksimielisesti sovittu.

Tein esityksen avustuksen säilyttämisestä ja että museosäätiön hallitukseen valittaisiin kunnalle varatuille kahdelle paikalle edustajat. Noista paikoistakin kunta halusi kunnanjohtajan esityksen mukaan eroon.

Niin vain kävi, että hävisimme Marjan ja Annen kanssa äänestyksessä numeroin 3 – 5.

No, asia ei varmasti jää tähän. Toivon, että Siidan merkityksestä nousee kunnollinen haloo ja kunnan päättäjät viimein ja viimeistään valtuustossa asettavat asioita suhteelliseen järjestykseen.

Tässä tapauksessa näyttää pätevän se vanha havainto, että kuntapäättäjille on helpompaa heittää likoon miljoonia kuin kymppitonneja.

Mutta kyllä pieniäkin määrärahoja osataan puolustaa – jos asialla sattuvat olemaan naiset!

Tänään kun haalittiin pieniä summia kunnan lähiajan työllistämistoimiin, osui kunnanjohtajan esitys - aivan oikein - aikanaan niin sanotulle naisdelegaatiolle vuosittaisena varattuun 20 000 euron määrärahaan. Nyt tästä naispuolisten kuntapäättäjien lähialueretkeilyyn tarkoitetusta rahasta esitettiin 15 000 euron irrottamista työllistämiseen.
Esitin, että koko 20 000 euroa tuli irrottaa, mutta minut torpattiin yksimielisesti perustellen muun muassa sillä, että noin 5 000 euroa maksavaa Petsamon retkeä oli jo Nordican kansainvälisten asioiden koordinaattorin toimesta valmisteltu.

Ei auttanut vaikka ihmettelin miksi moinen naismääräraha yleensä tarvitaan nykyajassa, jona naiset ovat päättäjinä tasavertaisesti kuntaa milloin missäkin edustamassa. Sain kuulla, että määräraha varattiin aikanaan venäläisten naispoliitikkojen toivomuksesta ja jotta itäiset ja läntiset politiikan sisaret voisivat pitää yhteyksiä. Silloin esittäjä, Sisko Akujärvi, totesi jotenkin niin, että kun miehet pääsevät edustamaan kuntaa milloin minnekin, olisi kohtuullista myös naisvaltuutettujen päästä joskus reissun päälle.

Ja kyllähän reissuissa on kuulemma kivaakin ollut. Ehkä kunnanhallitukselle tai valtuustolle esitellään joskus myös noilta reissuilta laadittuja raportteja. Samaa raportointia olen pyytänyt myös muilta reissuilta, joissa kuntaa edustetaan. Jakautuisi tieto näin tasaisemmin kulloiseenkin päätöksentekoon.

Jk.

HMK-ohjelmassa naisdelegaation määräraha on aiottu puolittaa tulevina vuosina. Jatkan kamppailua kuntapäättäjien tasa-arvon puolesta - mutta en esitä miesdelegaation perustamista.