Väänänen ja heikompien ääni

(Kirjoitus on julkaistu 29.3.2017 paikallislehti Inarilaisessa, kuntavaalien ennakkoäänestyksen alkamispäivänä.)

Inarin kuntavaaleihin liittyvät ehdokkaiden ja ryhmien ulostulot ovat olleet melkoisen vaisuja. Ehkä ne heijastelevat sitä passiivisuutta, jota on ennakoitu myös valtakunnallisesti kun on seurattu puolueiden löysää panostusta sekä äänestäjien vähäistä kiinnostusta tulla uurnille. Inarilaisen äänestäjän silmin ei kyllä ehdokasasettelu – kokoomusryhmän runsasta määrää ja laatuakin lukuun ottamatta - paljon taida innostaa. Tämä heittoni ei tarkoita, etteikö muiltakin listoilta löytyisi myös potentiaalisia hyviäkin ehdokkaita kuntalaisten edunvalvojiksi.

Kun kommentoin pari viikkoa sitten keskustan nykyisen valtuustoryhmän hajaannusta ja sen syitä, sain vastaukseksi Ritva Hirvelältä, ettei syy ole ainakaan hänen tähän asti Toini Sanilan kanssa johtamassa kunnallisjärjestössä. Jääköön tuo arvio omaan arvoonsa.

Keskustan ehdokasjoukko, josta allekirjoittajina puuttui vain Pekka Pekkala, oli taiteillut viime Inarilaiseen paljolti sanomisiini kohdistetun kirjoituksen, jossa vakuutettiin peräänkuuluttamaani kaikkien valtuustoryhmien yhteistyötä. Voi olla, että ainakin osa keskustaehdokkaista on ihan vilpittömästi tuota mieltä, mutta rohkenen olla kokemusperäisesti pessimisti muutaman osalta. Kirjoitan näin, jotta voin tarvittaessa palata sanomaani tulevan vaalikauden tuoksinoita seuratessani.

Siitä on hyvä siirtyä sinne lehterille, jonne keskustan ehdokkaat näyttävät haluavan eristää minut yksin äänineni. He kirjoittavat, että ”Väänäsen ääni tullee varmasti kuulluksi lehteriltäkin, mutta myös heikompien äänen on kuuluttava”. Aika ketkusti kirjoitettu aivan kuin en olisi aina koettanut tuoda esille sen tavallisen kuntalaisen ja sen heikomman kansalaisen ääntä. Minulla ei ole ollut koskaan tarvetta tuoda esille vain omaa ääntäni tai -etuani. Sen sijaan juuri Inarin keskustassa on mielestäni ollut syytä joidenkin katsoa tässä asiassa peiliin.

Siitäpä pääsenkin samassa lehdessä olleeseen Toini Sanilan vaaliluritukseen. Kuka muistaa onko häneltä kuultu lehden palstalla mitään tässä vaalien välillä? Sanilan kirjoitus kelpaa hyväksi esimerkiksi siitä miten kouliintuneen kunnallispoliitikon kannattaa olla kerran neljässä vuodessa huolissaan ”tavallisten kuntalaisten” hyvinvoinnista ja antaa ymmärtää, kuinka minä siellä päivärahoilla ja kilometrikorvauksilla heitä edustaessani voin tuon hyvinvoinnin pysyvyyteen ja jopa paranemiseen vaikuttaa. Montako konkreettista saavutusta Toinilla tai muutamilla muillakaan on heittää esiin? Enimmäkseen kun on tullut heiteltyä vain kapuloita päätöksenteon ja edunvalvonnan rattaisiin.

Nyt kun kuntavaalien ennakkoäänestys on alkamassa, kuntalaisen kannattaa vielä kerran kelata muistiaan mitä pian päättyvällä vaalikaudella on tapahtunut tai ollut tapahtumatta ja mikä on ollut heidän panoksensa niissä. Uusien ehdokkaiden kohdalla on niin ikään tärkeää koettaa hahmottaa mitä hän oikeasti sanoo ja tarkoittaa – vai tarkoittaako ja sanooko oikeastaan mitään.

Kullakin kuntalaisella on vain se yksi ääni ja siksi sen antamiseen kannattaa keskittyä.

Veikko Väänänen

Saako Inarissa rakentaa vapaasti – ja ellei, niin miksi ei?

Sanotaan, ettei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka antaa. Kuitenkin, kun antajana on kunta ja sen viranomainen, jonkinlaisena edellytyksenä pitäisi kai olla saajien yhdenvertaisuus.

Mutta vihjailusta itse asiaan:

Ympäristöministeriö on vastannut sille tehtyyn hallintokanteluun (Dnro YM2/555/2015), joka koski Inarin kunnassa tapahtunutta omakotitalon laajennusta. Ministeriöön asia meni sen jälkeen kun Lapin Ely-keskus oli vetäytynyt vastuusta puuttua tapahtumaan.

Ministeriön Ely-keskukselta saaman selvityksen mukaan silloinen ympäristökeskus oli 7.12.2009 hylännyt poikkeuslupahakemuksen, jolla piti rakentaa Ivalon lähellä järven ranta-alueelle sijoittuvalle tontille toinen omakotitalo. Tämän jälkeen Inarin kunnanhallitus oli tehnyt samaa hakijaa ja tonttia koskien 11.1.2010 toimivaltaansa kuuluvan myönteisen poikkeuslupapäätöksen asuinrakennuksen laajentamiseksi. Ely sai päätöksen tiedoksi, mutta ei sen mukana rakennuslupia. Ely-keskuksen myöhemmin saaman selvityksen mukaan tontille muodostui lopulta kaksi erillistä taloa, jonka lisäksi tontti oli vielä lohkottu kahdeksi eri tilaksi.

Ely-keskus katsoi, että sen toimivalta asiaan oli loppunut poikkeuslupavaiheessa. Näin totesi nyt myös ympäristöministeriö.

Ministeriön mukaan kunnan on maankäyttö- ja rakennuslain 20§:n mukaan muun ohella huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Lain mukaan rakennusluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Poikkeamisluvan myöntämisen ajankohtana voimassa olleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunta saattoi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen laajennukselle, mutta ei olisi saanut myöntää poikkeusta uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueelle.

Ministeriön mukaan Inarin kunnan rakennustarkastaja oli ylittänyt toimivaltansa myöntäessään kunnanhallituksen 11.1.2010 rakennuksen laajentamiseen myöntämän poikkeamispäätöksen perusteella tosiasiallisesti rakennusluvan uuden asuinrakennuksen rakentamiseen tontilla jo aiemmin olleen asuinrakennuksen lisäksi.

Koska kunta saattoi toimivaltansa mukaisesti myöntää rakennuksen laajentamisluvan ja koska rakennuslupapäätökset eivät tule Ely-keskukselle tiedoksi, ministeriö korostaa vastuun kyseisen rakennusluvan laillisuudesta kuuluneen yksin luvan myöntäneelle kunnan viranomaiselle.

Koko poikkeamisprosessi eteni kunnassa vakiokaavalla eli poikkeamispäätös tehtiin kunnanhallituksessa 11.1.2010 (§ 16) kunnanjohtajan esittelystä ja teknisen johtajan valmistelun perusteella. Myönnetty laajennus oli 91 neliötä. Rakennustarkastaja myönsi 28.6.2010 rakennusluvan 102 neliön suuruista asuinrakennuksen laajennusta varten maininnalla ”kahden asunnon talot”. Tämän jälkeen hanke jotenkin muuttui ja sama viranomainen myönsi 12.7.2010 tuolle laajennukselle vielä viiden neliön lisälaajennusluvan.

Rakentamisen aloituskokous ja ratkaiseva rakennuspaikan merkitseminen tehtiin 7.7.2010, suorittajana toinen rakennustarkastuksen sijaistava viranhaltija. Katselmuspöytäkirjojen mukaan sama viranhaltija suoritti vielä rakennuskatselmuksen 22.10.2010 ja laajennusluvan myöntänyt viranhaltija käyttöönottokatselmuksen 19.5.2011. Näiden kaikkien myöntö- ja katselmusvaiheiden ajan virkavapaalla ollut kolmas eli nykyinen rakennustarkastaja kävi toteamassa käyttöönottokatselmuksessa kirjatut pienet puutteet ja määrätyt tarkastukset loppukatselmuksena 17.5.2013.

Todellisuudessa rakentamisella oli siis syntynyt vierekkäin kaksi erillistä omakotitaloa, joilla on omat tontit, liittymät ja talonumerotkin.

Miten ”laajennus” vaikutti muiden samalla rannalla asuvien mahdollisuuksiin lisärakentamisiin, ei liene koeteltu.

Varsin valikoivaksi Inarin kunnan rakennustarkastuksen tiukkuuden tekee tapaus, josta samoihin aikoihin uutisissa (Yle 19.8.2011) kerrottiin kuinka Inarin rakennustarkastaja oli määrännyt Inarijärven Kyynelvuonon perukoilla purettavaksi mielestään väärin sijoitetun lomamökin. Lopulta mökki taisi kuitenkin saada jäädä paikoilleen.

Vastaus otsikon kysymykseen: Inarissa ei saa rakentaa vapaasti – paitsi jos saa siihen luvan.

Käenpoikanen Kepun pesässä

Oheinen kirjoitukseni julkaistiin paikallislehti Inarilaisessa 8.3.2017. Kirjoituksen kimmokkeena oli Inarin Keskustan kunnallisjärjestön johdosta kantautunut tieto, jonka mukaan keskustalaiset eivät tule nyt pidettävien kuntavaalien jälkeen tekemään pienintäkään yhteistyötä vihollisekseen julistamansa kokoomusryhmän kanssa.
Moinen ennakkouhkaus oli mielestäni täysin käsittämätön tilanteessa, jossa keskustan ehdokaslistakin on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä johtuen juuri nyt päättymässä olevan kauden suhmuroinneista. Juuri siksi, että keskustan kunnallisjärjestön kapea johto on pyrkinyt torjumaan ja horjuttamaan valtuustossa olevien keskustalaisten yhteistyötä muiden ryhmien kanssa, keskustasta on tapahtunut nyt nähty pako.

Kirjoitukseni lopussa toivon kuntalaisten äänestävän nimenomaan sellaisia ehdokkaita, jotka ymmärtävät yhteistyön arvon kuntalaisten asioita hoidettaessa. Kuten kirjoitin, pirttipiirin puoluepukareihin meillä ei ole varaa.
Uskon niin, että keskustan ehdokasjoukosta löytyy näitä yhteistyökykyisiä ja -haluisia. Tuskinpa tuo kokoomusryhmäkään moisella siihen kohdistuvalla vihoittelulla kovin kutistuu - niin ettei sen kanssa olisi tarvetta tehdä yhteistyötä. Ja toivomukseni koskee kaikkia valtuustoryhmittymiä, kuten sekin kai kirjoituksestani käy ilmi.
Ja kun Inarin Keskustan kunnallisjärjestön puheenjohtaja oli kysellyt oliko kirjoitukseni Inarin kokoomusryhmän kanta, täytyy todeta, ettei ole. Kaipa siinä ryhmän nimi olisi ollut minun nimeni sijasta lopussa jos niin olisi ollut.
Joskus täytyy näin rautalangalla selventää luullun ymmärtämistä.

       "Käenpoikanen Kepun pesässä

Muutama päivä sitten julkistunut Inarin kuntavaalien ehdokasasettelu hämmästytti ja toisaalta ei.
Hämmästyä piti siitä, että kuluvan kauden kuntapolitiikan päävastuussa olleen kokoomuksen imu jatkui ja vieläpä selvästi voimistuikin. Jo se kuvastaa, ettei kuntalaisten asioiden hoito ole ollut huonoa ja että myös nuoremmat kuntalaiset kokevat halua tulla mukaan päätöksentekoon nimenomaan tuon ryhmän riveissä.
Se taas ei hämmästyttänyt, että tälle kaudelle kuntalaisten asioita kokoomuksen kanssa yhteistyössä hoitamaan lähtenyt keskusta koki todellisen romahduksen ehdokkaiden määrässä ja aika paljolti laadussakin. Valtuustoon viimeksi valitusta keskustan ryhmästä jatkoon jäi yrittämään vain Toini Sanila. Hänessä kokemani ja kuulemani mukaan henkilöityy myös se syy ja seuraus miksi keskustalle kävi näin.
Nimittäin on niin, ettei keskustan kunnanhallituksessa olevia edustajia eli Heli Porttia ja Kari Akujärveä voi mitenkään liittää keskustan alhoon vaipumiseen. He voivat kuitata ihan hyvällä syyllä kokoomuksen ja muun koalition saavutukset, kuten vaikka Ylä-Lapin kuntien järjettömän kuntaliitoksen torjumisen, hallitun menokasvun ohjelman tai kymmeniä vuosia muilla puheisiin ja lupauksiin jääneen Nellimintien peruskorjauksen. Siihen väliin mahtuu lukuisia muitakin asioita, joista pisteitä sopii jaella, toki tekemätöntäkin työtä vielä jäi.
No, Heli päätyi lopettamaan ja Kari vaihtoi ryhmää eli tuli kokoomuksen ehdokkaaksi. Viime Inarilaisessa Akujärvi valotti minusta hyvin osaltaan syitä vaihdokseen. Kun sattui niin monesti kuulemaan keskustan ryhmäkokouskabinetista kantautuvaa vähemmän sävyisää keskustelua, ei todellakaan ihme, että sieltä jo kesken kauden vaihtoi ryhmää keskustalle viime vaaleissa eniten ääniä kerännyt Anu Avaskari. Tuo suuri äänimäärä ja sillä saavutettu valtuuston puheenjohtajan paikka taisi olla yksi syy, miksi hänet pudotettiin ensimmäisenä pesästä.
Vaalikaudelle lähdettiin siis yhteistyössä, mutta keskustan kunnallisjärjestön kapeassa johdossa kytenyt kauna kokoomusryhmää, ja viime Inarilaisen mukaan myös tiettyjä henkilöitä kuten minua kohtaan, teki yhteistyön todella vaikeaksi. Siksi myös keskustan valtuustoryhmästä kuului turhautuneita ääniä ja se näkyy nyt poisjäämisinä. Näyttikin siltä, että keskustan kunnallisjärjestö Sanilan informoimana eli ihan omassa umpiossaan ja pihalla kunnan asioiden todellisuudesta.
Vaikka toisen ryhmän vielä hetken jatkavana edustajana voisikin ilkkua, ettei yksi käenpoika pystynyt onneksi kahta pesää tyhjentämään, ei tuollainen hupi oikein maistu. Olen edustanut näkemystä, jonka mukaan kuntalaisten asioiden hoitamiseen tarvitaan kaikkia valtuutettuja, olivat he mitä puolue- tai muuta ryhmittymää tahansa. Viimeksi olin harmissani siitä, ettei vasemmiston ryhmää saatu mukaan ja se jäi mielestäni omasta syystään ulos.
Toivottavasti tällä kerralla ääniä annetaan sellaisille ehdokkaille, jotka ymmärtävät yhteistyön arvon kunta-asioissa. Oman edun ja aseman itsekkäisiin ajajiin tai pirttipiirien puoluepukareihin ei Inarin kunnalla ole lähivuosien suurten haasteiden edessä varaa.
Veikko Väänänen"

Inarin kuntavaalien ”veret seisauttava” ehdokasasettelu

Melkoinen yllätys oli lopulta tuo Inarin tämän kevään kuntavaalien ehdokaslista. Yllätys sikäli, että ennakkolupailuista poiketen Keskustan ja Vasemmistoliiton ehdokaslistat jäivät kovin vaatimattomiksi. Näkee, että lujille on ottanut kun riviin on pitänyt haalia vanhoja ”ylimääräisen reservin” naamoja. Keskustalla nyt vain 11 ehdokasta ja Vasemmistoliitolla samoin 11 ehdokasta.

Toisaalta jos vaihtuvuutta katsotaan, Keskustan viimeksi valitusta valtuustoryhmästä jatkoon yrittää vain yksi, ryhmän äänekkäin ”satraappi” Toini Sanila. Vasemmistoliiton nykyisistä pois jäi ainoastaan porukan puheliain eli Matti Kyllönen.

Sosialidemokraattien ryhmässä jonkinlainen yllätys minulle oli Valtteri Huhtamellan poisjäänti. Toisaalta ryhmässä vallinneet jännitteet ja Valtterin omapäiseksi kerrottu edustaminen kunnanhallituksessa saattoivat olla jonain tekijänä. Itseltään lähtijältä en ole kuullut mitään syytä vetäytymiseen. Sosialidemokraateilla nyt 9 ehdokasta.

Vihreät sai mukaan 6 ehdokasta, joissa ei ole paljon kommentoitavaa ehdokasasettelun osalta. Samoin Perussuomalaisten kolmen ehdokkaan lista on vieläkin entisempi. Ilkka Kuuva ja Eila Kallioinen ovat tehneet kuluneella kaudella ihan kelpo työtä.

Inarin kunnalliselämässä näyttäytyy jälleen myös ruotsalaispuolue RKP. Siitä on tullut saamelaispolitiikan kunnalliselämään pyrkivä jatke, jonka yhden ehdokkaan harteille asettuu poliittisen Saamenmaan asioiden edistäminen. Saattaa tehdä tiukkaa edes joksikin vaa´ankieleksi tai muutenkaan todelliseen päätöksentekoon yltäminen, mutta ehkä päätarkoitus onkin sekoittaa edelleen inarinsaamelaisten ja kolttien rivejä myös kuntapuolella.

Kokoomuksen ehdokasasettelu onnistui lopulta yli sen mitä vielä pari viikkoa sitten osattiin kai ennakoida; 25 ehdokasta on kolme enemmän kuin viime kerralla. Toisaalta viimeksi valitulta ryhmältä ”vapautui” satoja ääniä, joita yrittää pitää ja tavoitella.

Kokoomusryhmää koetteli viime kaudella kolmen edellisvaaleissa varsinaiseksi tai varavaltuutetuksi valitun jäsenen poismeno, jonka lisäksi yksi paljon ääniä saanut siirtyi jääviyden tuoneeseen virkatehtävään, lisäksi oma jo alun perin ilmoittamani pidättäytyminen yhteen kauteen.

Täytyy sanoa, että uusia ja todella hyviltä vaikuttavia ehdokkaita on löydetty paikkaamaan rivin aukkoja. Lisäksi on siis saatu muutama ehdokas enemmänkin. Jos ryhmä onnistuu pitämään puolensa alkavassa vaalikahinassa, on todella hyvä tulos odotettavissa.

Ihan henkilökohtaisesti uusissa kokoomusryhmän ehdokkaissa minua lämmittävät erittäin linjakasta työtä tätä ennen keskustavaltuutettuna tehnyt ja nyt siis kokoomusryhmään siirtynyt Kari Akujärvi sekä oman kotikyläni Inarin osalta mukaan tavallani sitoutumattomana ehdokkaaksi saatu Inka Kangasniemi.

Palaan tarkempaan ja ehdokaskohtaisempaan reposteluun kunhan tämä ehdokasasettelun pöly ensin vähän laskeutuu. Toivottavasti kuntalaiset ottavat tarjolle asettuneet ehdokkaat tentattavakseen ja pohtivat kriittisesti kuulemaansa.

Tähän jatkoksi vielä tuo tuore ehdokaslista kokonaisuudessaan:

Perussuomalaiset: Kallioinen Eila mikroyrittäjä, Kuuva Ilkka rakennusmies, Mikkonen Kauko myyjä.

Sosialidemokraattinen puolue: Blomster Göran muotoilija, Kemppainen Tiitu hoivayrittäjä, Tammela Kari rakennusmestari, eläkeläinen, Pennanen Tapani metsätalousinsinööri AMK, suunnittelija, Kangasniemi Tuomo rakennusinsinööri, Mäntykangas Ensio tervanpolttaja, insinööri, Seipiharju Jaana opettaja, Mattus Erkki tietoliikenneasentaja, Savela Ritva toimittaja, eläkeläinen.

Vihreä liitto: Jentala Kai metsätalousinsinööri, eräopas, Niskanen Juho opettaja, Puikko Maire luontokartoittaja, Roos Anna kuvataiteilija, Schenk Birit luonnonsuojeluyhdistyksen nettivastaava, Seurujärvi Miina kielityöntekijä FM.

Kokoomus: Akujärvi Kari kiinteistöhoitaja, kirvesmies, Aleksandroff Mika insinööri AMK, Avaskari Anu sosionomi AMK, päihdetyöntekijä, Hannola Janne Erik FM, opettaja, Harmanen Eeva Kristiina sairaanhoitaja AMK, Harri Markku Kalevi, Hautamäki Seppo, Huotari Jari Olavi rajakapt. evp., Kallio Jorma Juhani varatuomari, kaupunginjohtaja evp., Katajamaa Marko Tapio yrittäjä, Kangasniemi Inka Maarika (sit.) artesaani, muotoilun opiskelija, Lompolojärvi Kati-Susanna tullitarkastaja, Nivasalo Meeri eläkeläinen, Parviainen Raimo Jaakko Kalervo taksiyrittäjä, Pekkala Aslak Timo ensihoitaja, sairaanhoitaja AMK, Pietikäinen Vesa Markku rakennustarkastaja, Roinesalo Pekka Tuomas Juhani isännöitsijä, Sanila Tanja kolttien luottamusmies, Tam, Tapio Rainer Antti Akseli energiainsinööri, Tuovila Anne Kristina YAMK restonomi, AMK opettaja, Vikeväkorva Mika Markus kirvesmies, Warséll Essi-Maria Aliisa vuoropäällikkö, opiskelija, Yliluoma Satu Sinikka liikenneopettaja, yrittäjä, Kellokumpu Antti-Oskari opiskelija, luonto-ohjaaja.

Suomen keskusta: Fofonoff Sergei kp eläkeläinen, herastuomari, Kinnunen Aleksi Antero varastoesimies, myyjä, Knuutila Kari Antero metsätalousteknikko, Kuhmonen Kalle autovuokraamotyönteijä, merkonomi, Kärnä Miia (sit.) yrittäjä, medianomi AMK, Palokangas Reijo eläkeläinen, Pekkala Pekka eläkeläinen, Sanila Toini yrittäjä, Kössö Risto lähihoitaja opiskelija, metsäteknikko, Haataja Marko kohdepäällikkö, Alenius Hannu yrittäjä.

Vasemmistoliitto: Jääskeläinen Eija Merja Päivikki eläkeläinen, Luukkonen Matti Eerik ulkoilualueiden hoitaja, Näkkäläjärvi Riitta Anneli FM, eläkeläinen, Oikarinen Eira hallintosihteeri, eläkeläinen, Peltonen Maria nuoriso-ohjaaja, Pitkänen Janne Tapani yrittäjä, elämäntapatyöläinen, Rautiala Marke (sit.) liikuntasihteeri, Salonen Velijosi sähköasentaja, Seipiharju Ari yrittäjä, Titola Lauri kunnossapitotyöntekijä, Väisänen Timo Johan työpäällikkö, evp.
RKP: Tero Harju.