Lausuminen ajoittuu sikäli hankalasti, että Inarissakin
päättäjät ovat juuri vaihtuneet ja he joutuvat nyt edellisten päättäjien aikana
hyväksyttyjen ensimmäisten kannanottojen vedättämiksi. Inarihan on jo antanut
12.4.2012 valtiovarainministeriölle ensimmäisen lausuntonsa kunnallishallinnon
rakennetyöryhmän selvityksestä ja tuota – minusta todellista kuntien
yhdistäjien nuolaisua – on nyt pidetty pohjana myös lakiluonnoslausunnolle.
Tässä välissä on pidetty vaalit ja niissä eivät
Inarissakaan ehdokkaiden ajatukset menneet läheskään kaikilta osin kunnanjohtajan
ja häntä myötäilleiden entisten päättäjien mielen mukaan.
Tiivistäen Inari siis haluaisi Ylä-Lappiin yhden pinta-alallisesti
laajan kunnan, jonka ytimen muodostaisi tietenkin Inari ja johon liitettäisiin
sen kylkiäisiksi Utsjoki, Sodankylän Vuotson alue sekä mielellään vielä
Enontekiö. Hassuimpia perusteluja
esitykselle on se, että näin turvattaisiin parhaiten ”saamenkielisen väestön
oikeudet”. Erityisen mitäänsanomaton ilmaisu!
Sikäli kun muistan ja osaan Inarin kunnanjohdon elkeitä
arvioida, ei moisesta suurkunta-ajatuksesta ole isommin kyselty naapureilta.
Inari touhuaa tässä(kin) asiassa kuin norsu hiekkalaatikossa ja se minua uutena
kuntapäättäjänä kyllä hävettää.
En vielä tiedä miten kollegani kunnanhallituksessa ja
valtuustossa asiasta ajattelevat, mutta toivon näkeväni ja kuulevani
mahdollisimman monia heitä, jotka ajattelevat tästä asiasta hieman sopuisammin
ja alueen toiminnallisuutta, kulttuuria ja myös ihan naapuruussuhteita
ajatellen.
Minusta tässä asiassa ei pidä ehättää lapioimaan kyteviä
hiiliä naapurien nurkan alle.
Ei nimittäin ole näköpiirissä sellaista pakkoa tai
pakottajaa, joka ilman muuta olisi edellyttämässä Inarin ja sen naapurien
liittämistä joksikin suurkunnaksi. Asiaa vakuuttaa juuri tänään Lapin Kansassa
myös Lapin liiton hallituksen puheenjohtaja Hannes Manninen, jonka asiantuntemukseen luotan ja joka toteaa,
ettei mitään pakkoliitosautomaattia olla säätämässä edes niin sanottujen
kriisikuntienkaan osalta.
Samaisessa Lapin Kansan jutussa Utsjoen vt. kunnanjohtaja Raimo Hekkanen uskoo vakaasti, että
kunta pysyy itsenäisenä, koska liitoksessa ei olisi mitään järkeä. Hekkanen
kuittaa hienosti Inarin kunnanjohdon viittaukset Utsjoen talouden alijäämien
alaskirjaamisesta liitoksen yhteydessä. Hän toteaa, että liittäminen Inariin
tietäisi valtiolle vuosittain kaksi miljoonaa euroa enemmän kuluja ja että
Inarilla on asukaskohtaista velkaakin 2 000 euroa enemmän kuin Utsjoella.
Hekkanen viittaa siis Inarin todellisiin velkoihin.
No, tästä kuntarakenneasiasta väännetään vielä kättä
muutamaankin kertaan. Omalta osaltani lähden siitä, että koetamme pitää
Pohjois-Lapissa ja Käsivarren puolella kiinni entisistä kuntarajoista ja
taistellaan toiminnallisin ja muin erityisperustein tuon tavoitteen puolesta.
Minusta rajojen siirtelyn sijasta on rehdimpää kehittää alueen
kuntien yhteistyötä ja hakea sitä kautta voimaa ja oikeutusta selviytyä
itsenäisinä alueella, jossa etäisyydet ja harva asutus sanelevat pitkälle asioita.
Olen ihan varma siitä, etteivät ”saamenkielisen” ja muunkaan
väestön palvelut parane tippaakaan, vaikka muutamia kunnanrajakylttejä
poistetaan.
Ja sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, kunnat ovat ihmisiä
varten – eikä päinvastoin.
Kunnat ovat ihmisiä varten. Mutta kunnan yhtiöt taitavat olla piiloverotusta ja velanpiilotusta varten?
VastaaPoistaNiinpä. Joskus on tuntunut, että kunta elää omaa elämäänsä ja kuntalaiset koettavat elää siinä sivussa omaansa. Ja että kunnan yhtiöt ne vasta omaa elämäänsä elävätkin. Saa nähdä miten tuo tunne noiden yhtiöiden osalta tässä vielä vahvistuu tai vaimentuu. Luottamushenkilön asema yhtiöien hallinnossa on aika erikoinen, joutuuhan hän siellä osakeyhtiölain piiriin ja sillä varjolla voidaan yhtiön edun nimissä velvoittaa - tai ainakin yrittää motivoida - kuppaamaan kuntalaisia. Olen joskus ihmetellyt miksei esimerkiksi Inergia Oy:n voittoja voitaisi tulouttaa suoraan sen asiakkaille, vaikka energialaskujen alennuksina. Vaan nyt niitä tuloutetaan osinkoina "kuntaomistajan" kassaan. Sieltä niitä käytetään,yhteiseksi hyväksemme - tai sitten ei. Siinäpä seuraamista sellaisille luottamushenkilöille, jotka ajattelevat asioita kuntalaisen näkökulmasta.
VastaaPoistaMitä Inari laskee hyötyvänsä siitä että se saisi lisää syrjäkyliä? Onko pelkkää suuruudenhulluutta jo(i)llakin jo(t)ka ei(vät) ole kenties seurauksia enää selvittämässä?
VastaaPoistaKovin yksin jäin eilisessä kunnanhallituksen kokouksessa, joka hyväksyi kunnanjohtajan esityksen. Inarilainen pätöksenteko ei paljoa naapureita kuulostele, näköjään.
PoistaTäytyy vain toivoa, että valtionhallinnon puolelta vakuuteltua kuntien vapaaehtoisuutta liitokskiin mahdollisimman pitkälle sitten joskus sovelletaan. Tällainen hunnipolitiikka ei minua todellakaan miellytä - vaikka suoraviivainen monella tapaa muutoin olenkin.