Elinvoimaa peruspalveluista säästämällä?

Kunnanhallitukselle tuodaan tänään kunnanjohtajan kuulemma ”perinteinen” vuoden alun säätökuuriesitys, ”Hallitun menokasvun ohjelma”.

Se lähtee Suomen Kuntaliiton päättämästä yleisvaltakunnallisesta kuntatalouden sopeuttamisohjelmasta, jota suositellaan kaikille kunnille.  Ohjelman perusvaihtoehdon mukaan kuntien sopeutustarve vuosille 2014 - 2017 on 2,2 miljardia euroa. Siis säästöjä. Ohjelmasta on Inarille laskettu vuotuinen 1,3 prosentin säästötarve vuosina 2014 - 2016 eli noin 0,565 miljoonaa euroa vuodessa. Samansuuruista säästötavoitetta esitteli hiljattain myös Inarin kuntajohdon suosima kuntatalouskonsultti Eero Laesterä, jota kuulemaan meikäläisten rivivaltuutettujen äänimäärä ei riittänyt, mutta joille hänen esittämänsä diat on sittemmin annettu itsekseen tutkittaviksi.

Reilun puolen miljoonan euron vuotuista säästöä ei suoraan nimetä peruspalveluluihin, mutta ajatus siitä paistaa toki läpi.

Ellei muuten, niin myöhemmin kun esityksessä todetaan: ”Jos kasvua saadaan hillityksi, kunnalla voisi olla elinvoimainvestointivaraa 4 – 6 miljoonaa euroa". Siis yhteensä tuona kolmen vuoden aikana?

Voidaan vain miettiä mitä nuo haaveillut elinvoimainvestoinnit tulisivat olemaan. No, ainakin se julkistettu Test Worldin Indoorin kakkosvaihe on tulollaan, mutta se saattaa toki ehtiä jo tämän vuoden elinvoimasatsaukseksi. Mutta olisiko haaveissa uusi laskettelurinne hisseineen ja palvelukeskuksineen Saariselälle?  Kunnanhallituksessa on kyllä jo otettu kantaa, ettei rinneasiaa lähdetä viemään toteutukseen ennen kuin varmuus rinteen juurelle tulevasta hotelli-investoijasta on saatu.

Rinnehanke sinällään jo nielaisisi kevyesti esille nostetut investointimiljoonat.

Oli kunnanjohtaja Reijo Timperin ja elinkeinojohtaja Janne Seurujärven pöytälaatikoissa millaisia unelmia hyvänsä, tämänpäiväisen esityksen idea on karrikoiden siinä, että 565 000 euron vuotuisella nipistämisellä saamme pelivaraa 4 – 6 miljoonan investoinneille. Tarkka summa säästöpäässä, mutta melkoinen haarukka toisessa.  Ja millähän logiikalla nuo summat aiotaan yhdistää?

Oma kantani ja käsittääkseni pitkälti myös valtuustoryhmäni kanta on se, että jo alkaa riittää peruspalveluista karsiminen. Perusteluja löytyy itse asiassa samaisesta kunnanhallituksen esityksen esittelystä. Siinä säästötarvetta listataan muun muassa seuraavasti:

"Valtionosuusleikkaukset toteutuvat vuosina 2014 – 2015. Valtionosuuksista ovat poistumassa harvan asutuksen lisäys sellaisena kuin se on ollut erityissäädöksissä"(tuoden Inarillekin yli 3 miljoonan euron lisän). Selvitys Arno Miettisen mukaan pitkät etäisyydet ja harva asutus sisältynevät uuteenkin valtionosuusjärjestelmään, mutta vain johonkin yhteen tekijään ja kunnanjohtajan esityksen mukaan ”valtionosuudet joka tapauksessa tulevat vähenemään”.

Tähän väliin tekee mieli muistuttaa Inarin kunnanhallituksen jo kannattamasta kuntajakouudistuksesta, jossa Inari haluaa ristikseen Utsjoen, Vuotson alueen ja jopa Enontekiön. Ehkä valtuustossa olisi vielä hyvä kysäistä onko ajatuksessa tulevassa valtion niukkuudenjaossa mitään järkeä?

Kunnanjohtajan esityksessä kerrotaan edelleen ”lähiajan tuntumina”, että "erikoissairaanhoidon ja sosiaali- ja terveystoimen voimakas menojen kasvu horjuttavat kunnan taloutta". Tosiasia, vaikkakin Inarin sote-menot ovat vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmat - erityisesti sosiaalipuolella -, eikä niitä pidä ainakaan mennä siten syyllistämään kunnan talousvaikeuksista.

Oikea huomio esittelyssä on se, että kunta on budjetoinut tällekin vuodelle erikoissairaanhoidon menonsa ilmeisesti alakanttiin, sillä tuo summa 8,2 miljoonaa euroa on sama kuin viime vuoden juuri vahvistunut toteuma, ja nyt jo siis tiedetään, ettei varaus riittäne. Lisää menoja on yleensäkin luvassa terveystoimen puolella.

Edelleen tämän vuoden näkyminä kerrotaan, että päivähoidon tarve ja kustannukset näyttävät toteutuvan arvioitua suurempina ja että samaan aikaan verotulojen kasvu on pysähtynyt ja valtionosuuksia näyttää kertyvän ennakoitua vähemmän.

Kunnanjohtaja myöntää esityksessään, että kevään 2014 taloustilanne on ratkaiseva ja että elinvoimainvestointien riskit joudutaan tarkoin harkitsemaan. Kunnan rooli Saariselällä tulee hänenkin mielestään pohdittavaksi.

Oma kantani tässä pohdinnassa on se, että kunta keskittyköön nyt hakemaan elinvoimaa peruspalveluistaan sekä yritystoimintaa mahdollistavana kaavoittaja ja heitetään suosiolla itse yritysasiat niitä hallitseville ja niitä kannattavuuslaskelmien kautta tekeville yrittäjille. Sellainen tarvittaisiin jo heti kättelyssä Saariselän hissiyhtiölle, mutta juuri tuon kannattavuusyhtälön takia löytäminen ei saata olla helppoa.

Kunnan peruspalveluja suorittavissa toimipaikoissa säästää kituutetaan jo tällä hetkellä mitä mielikuvituksellisemmissa asioissa ja esimiehet kyttäävät alempiaan ja alemmat työntekijöitään, jotta ylhäältä tulevat käskyt uskollisesti täytettäisiin.

Touhussa unohtuu väkisinkin kaiken maksaja eli kuntalainen.

Maksuista puheen ollen vielä eräs pieni huomio ”Hallitun menokasvun ohjelman” esittelystä: Siinä mainitaan, että myös "kuntakonsernin yhtiöiden rooli sopeutuksessa pitää huomioida".

Yhtiöiden mukaan ottaminen ei tarkoittane sitä, että meno niiden sisällä muuttuisi jotenkin säästeliäämmäksi. Paremminkin pelkään, että ”sopeutus” tarkoittaa yhtiöiden tulos- ja osinkotavoitteiden korottamista, joka suomennettuna tarkoittaa kuntayhtiöien monopolimarkkinoilla niiden palvelujen kallistumista.

Ja se tietää kuntalaiselle lisämenoja, lisää piiloverotusta.