Vuosi alkuun Morvenin konkurssilla

Tänään on tarkoitus kokoontua oman valtuustoryhmän piirissä ja käydä läpi vielä kokoomukselle sovittuja, täyttämättä olevia luottamushenkilö- ja yhtiöpaikkoja. Samassa palaverissa keskustellaan tuoreesta uutispommista, jonka mukaan Peuravuonon sahaa vajaat pari vuotta pyörittänyt Morven Ltd otti ja meni konkurssiin ja jo loppukesästä lomautettuna ollutta sahan noin kymmentä työntekijää odottaa lopputili.

Eihän tuo itse asiassa mikään uutispommi ollut. Jo silloin kun olin toimittajana kuulemassa kunnan, sen elinkeinoyhtiö InLike Oy:n, Vapo Oy:n ja Morvenin kauppakuvioista, siinä kollegoitten kanssa löimme vetoa kuinka monta kuukautta tai vuotta saha enää toimisi. Aika nappiin veto meni – valitettavasti.

Epäilys Peuravuonon tulevaisuudesta syntyi siitä, että Morven Ltd oli Kemijärven sellutehtaan tiloja isännöimään tulleen ja tuolloin Peuravuono-kauppojen aikaan kyseenalaiseen valoon joutuneen Arktos Groupin omistajien sivufirma. Myöhemmin Arktosin toiminta sitten menikin nollille ja kupruja selvitellään pian käräjäsaleissa.

Peuravuonon kaupassa oli osapuoli joka varmuudella pärjäsi, nimittäin Vapo Oy. Se pääsi vuosia taakkanaan olleesta, laiteinvestointeja pikimmiten tarvitsevasta pienestä pohjoisesta yksiköstään eroon ja siirsi sahan 21 työntekijää sujuvasti muiden saneerattaviksi. Jos kaupan aikoihin kerrottiin, että väkeä tullaan jonkin verran vähentämään, ehkä noin 14:ään. Nyt on kerrottu, että lopputilin saavia työntekijöitä on ”noin” kymmenen.

En tiedä mitä kaikkea Peuravuonossa yleensä näinä Morvenin aikoina tehtiin. Sahan ympärillä liikkui jos minkinlaisia huhuja, kuten että sahatavaran varastot ammottivat tyhjinä ja ettei raaka-ainettakaan ollut terille menossa.  Tällainen viittasi siihen, että uudet omistajat pyrkivät realisoimaan sahalta sen minkä suinkin vielä irti saivat ja muusta viis. Nämä tiedot siis jäivät minulle vain huhujen asteelle, joten en niihin ota kantaa.

Kaupan yhteydessä puhuttiin Peuravuonon saha-alueen kyllästeaineilla ja parkeilla pilatusta maaperästä ja Nanguvuonon rannan pohjasta. Kerrottiin, että kauppasopimuksen mukaan uusi omistaja eli kunta yhtiöineen puhdistaisi alueen, mikäli sen käyttötarkoitus jossain vaiheessa muuttuisi.

Vapo Oy pääsi siis tässäkin tapauksessa vastuistaan kuin koira veräjästä!

Vuoden 2011 aikana Peuravuonolla tehtiinkin selvitys siitä, mitä kaikkea saastetta alueelta löytyi ja kuinka paljon. Puhdistamistöistä on myös Lapin Ely-keskuksen hyväksymä suunnitelma, mutta siinä edellytettyä loppuraporttia työn suorittamisesta en ole vielä löytänyt. Samaa dokumenttia aikoo metsästää myös ryhmätoverini Eeva Harmanen.

Kunnostussuunnitelmankaan mukaan sahan rakennusten pohjia ei tultaisi penkomaan, mikä olisikin tietenkin mahdotonta, ellei niitä ensin hajotettaisi. Tästä päästäänkin seuraavaan kysymykseen eli mitä sitten jos sahan taru todella päättyy kokonaan?

No, siinä tapauksessa kunnalla olisi ränsistynyt aavekolossi Inarijärven Nanguvuonon rannalla. Kun sahakauppaa perusteltiin, kerrottiin, että mikäli sahaustoiminta joskus loppuisi, alue kaavoitettaisiin lomakeskuspaikaksi. Niitähän kunnanjohto on halunnut vähän sinne sun tänne. Sekin kerrottiin, että kunnalle alueen puhdistustyöstä ja sahan purkamisesta lankeavat kustannukset saataisiin monin kerroin takaisin myytävien tonttien hinnoissa.

Etteikö muka Reijo Timperistä ja Janne Seurujärvestä ole bisnesmiehiksi?

Uudella kunnanhallituksella, johon näillä näkymin itsekin kuulun, on ensimmäisinä tehtävinään vaatia kunnanjohdolta ja InLike Oy:ltä selvitystä mitä kaikkea tässä Peuravuono-kuviossa on alun perin ja nyt viime aikoina tapahtunut. Ensimmäisiä töitä on myös panna selvitys käyntiin siitä, onko saha vielä käyttökunnossa ja löytyisikö sitä pyörittämään uusi toimija.  Helppoa tuon uuden sahurin löytäminen ei varmasti ole.

Kuulin vain päivä ennen Morvenin konkurssiuutista Inarin yhteismetsän edustajalta, ettei täkäläinen tukki liiku enää lainkaan. En tiedä mikä on tilanne Metsähallituksen puolella, mutta tuskin se kovin paljon parempikaan voinee olla.

Tukin tarjontaa siis sahureille saattaisi olla, mutta pelkkä sahaaminen ei tietenkään riitä kun sahatavaralle pitäisi olla jossain myös markkinat. Paikallisen kysynnän tyydyttäminen on nykyisellään Ivalon Rautian etelästä rahtaamaan saha- ja höylätavaran ja Sikovuonossa toimivan Ninjapuun sirkkelin varassa.

Näin siis asiat tänä loppiaisena! Veikkaan, että tässä Peuravuono-asiassa  törmätään vielä mielenkiintoisiin kuvioihin, mutta niistä sitä mukaa kun asiat varmistuvat.

Veikko