Kunnallispolitiikan lämpökäyrä taas nousussa

Kesä meni ja jo ennen kesätaukoa saimme kunnanhallituksessa kuulla kunnanjohtajan harkitsevan paikkansa jättämistä. Asia tuli esille tilanteessa, jossa kunnanjohtajasopimuksen tarkastelun sovittu ajankohta alkoi olla käsillä – tai jossa sen oli jo pitänyt olla pöydällä. Sovittiin, että kunnanjohtaja Jyrki Hyttinen miettii tilannettaan kesälomansa aikana ja asiaan palataan elokuussa kesätauon päätyttyä.

Kun Hyttinen valittiin virkaansa, valinnan eräänä perusteena oli hänen lupauksensa luopua johtamansa yrityksen toimitusjohtajuudesta. Hän sitä varmasti yrittikin, mutta asiat eivät sujuneetkaan kuten piti. Ratkaisu oli näin ollen Hyttisen itsensä käsissä ja nythän se tiedetään.

Tottahan koetimme onkia jotain muutakin syytä lähtöön. Kaipa meissä päättäjissäkin oli jotain syytä siihen - tai ainakin osassa meistä? Ei saatu myönteistä vastausta tuohon suuntaan ja niin on sitten uskominen. Jatkuvasti minultakin on silti kyselty mikä mahtoi olla se todellinen syy kunnanjohtajan lyhyeen viihtymiseen.

Vähän hankalaan saumaan sattuu nyt uuden kunnanjohtajan hakeminen ja hänen ”sisäänajonsa” kunnan kärkipaikalla. On luonnollista, etteivät Hyttisen paukut ole enää parhaimmillaan hänen valmistautuessa jättämään tuolinsa lokakuun lopussa. Kyse on kuitenkin kunnan tulevan vuoden kannalta tärkeästä ajankohdasta eli budjetin ja lähiajan taloussuunnitelman valmistelusta. Hallintojohtaja Pentti Tarvaisen työtaakka tulee olemaan – jälleen kerran – kova.

Oman haasteellisuuskertoimensa kunnalliseen päätöksentekoon alkaa tarjoilla myös päättymässä oleva, ylimääräisen puolen vuoden jatkon saanut vaalikausi. Normaalissa tilanteessahan oltaisiin jo vaalipuhein suuriäänisesti kuntalaisten asialla, mutta nyt vaalit pidetään vasta keväällä ja niinpä tällä hetkellä on nähtävissä ainoastaan loivaa kunnallispolitiikan lämpökäyrän nousua.

Ehkä tuohon loivuuteen vaikuttaa hieman sekin, etteivät etenkään uudet päättäjiksi mielivät taida vielä hahmottaa mihin kunta on tulevalla vaalikaudella matkalla. Ja nykyiset päättäjät taas tuota suuntaa aavistelevat ja eivät siksi hekään ole julistamassa omia lupauksiaan.

Kysymys on siis sotesta eli että kunnan toiminnoista ja samalla taloudesta lohkaistaan karkeasti reilu puolikas pois, maakunnan päättäjien hoteisiin. Siinäpä sitten mietit inarilainen kunnallispoliitikko mille alkaisit.  Taisipa olla juuri Jyrki Hyttinen, joka jossain vapaamuotoisemmassa yhteydessä lohkaisi kunnanvaltuuston ja -hallituksen olevan jatkossa jossain kyläyhdistysten kerhossa – ja että yhtiöiden, etenkin Inergian, hallituspaikoilla olisi jatkossa vieläkin suurempi kysyntä kuin nykyisin.

Ja kun siellä Inergiassa on vielä ne niin hyvät tarjoilutkin!

Tokihan uusillekin päättäjille jää muutakin puuhaa kuin nahistella Inergian valkoviineistä ja lohileivistä – tai mukaan pääsystä lohensoutuun. Esimerkiksi valmistuvan uuden kuntastrategian käytäntöön soveltaminen on ihan tolkun työtä niin uudelle kunnanjohtajalle kuin uusille päättäjillekin. Ja ehkä myös konsernirakenteessa jää meiltä vanhoilta viilaamista, sen uudistaminen kun on osoittautunut yllättävän tahmeaksi muun muassa johtuen näkemyseroista siitä miten kuntalaisten asiat tulisivat parhaiten hoidetuiksi – ja vieläpä kuntamaailmaan kuuluvilla avoimuuden ja läpinäkyvyyden tavoilla.

Ja Siulankin taidamme joutua jättämään uusille päättäjille perinnöksi. Pääsevät makselemaan yhtiön lainoja ja toivottavasti näissä maksumiehissä on edelleen joitain heitäkin, jotka olivat aikanaan noita Siulan takuita siunaamassa.

Tätä konserni- ja yhtiöasiaa on tarkoituksemme jauhaa lähiviikkojen aikana eli vielä Jyrki Hyttisen johdolla, mutta ilmeisesti ilman hänen aikanaan tapahtuvia päätöksiä. Jonkinlainen yhtiöiden kuuleminen tapahtuu jo 19.9. kunnanhallituksen päättämän yhtiöiltakoulun merkeissä. Itse näen yhtiökentässä tuntuvaakin tiivistämisen varaa, mutta toisaalla olen muun muassa lähtevän kunnanjohtajan puheista ollut kuulevinani, ettei mihinkään reippaampiin muutoksiin ole haluja eikä oikein kykyjäkään.

Ehkä joku yhtiö kartalta katoaa ja jossain toisessa yhtiössä toimitusjohtaja pääsee istumaan isomman velkasalkun päälle.

Jossain vaiheessa kunta tulee tarvitsemaan lisää pätäkkää rakentaakseen kouluja, päiväkoteja, vuokra- ja vanhusasuntoja sekä korjatakseen vaikkapa maakunnalle vuokraamiaan sotekiinteistöjä. Viimeistään silloin on hyvä, että investointeihin on mahdollisuus irrottaa konserniin sidottuja pääomia myymällä vaikkapa muutaman yhtiön.

Toinen tapa on tietenkin ottaa paljon uutta velkaa ja korottaa kuntalaisten veroja.