Säästötalkoita kunnan miljoonavoiton takeeksi?

Inarin kunnanhallitus allekirjoitti maanantaina 7.4. kunnan viime vuoden tilinpäätöksen. Se menee vielä valtuuston siunattavaksi; tuo seuraava valtuuston kokous on mahdollisesti vasta kesäkuun alussa.

Luulisi, että kunnanhallituksen jäsen oli iloinen kun sai allekirjoittaa 3,1 miljoonaa euroa plussalla olevan tilinpäätöksen, siihen päälle konserniyhtiöistä tuleva reilun miljoonan voitto, mutta eipä pahemmin hymyilyttänyt.

Kuten kuntalaiset varmaan muistavat, viime vuonna pakerrettiin (taas) kunnan menoja leikkaavaa hallitun menokasvun ohjelmaa (HMK) ja meitä säästötalkoisiin ohjattuja päättäjiä peloteltiin uhkaavilla talousvaikeuksilla. HMK-talkoilla oli tarkoitus supistaa kunnan menoja vuoteen 2017 mennessä 1,2 miljoonalla eurolla. Säästöohjelma on alkanut vaikuttaa täysimääräisenä vasta tänä vuonna.

Viime vuodelle toki aluksi ennustettiin vielä 1,3 miljoonan euron ylijäämäistä tilinpäätöstä, mutta välillä kerrottiin kunnan talouden olevan vaipumassa mutiin. Päädyttiin virkamiesjohdon ohjeistamana heti vuoden alkajaisiksi tekemään tuota HMK-ohjelmaa ja innokkaimmat luottamushenkilöt puhuivat huolissaan tarpeesta korottaa kunnallisveroakin. Eräissä kahvilapuheissa vasemmistoliiton Matti Kyllönen arvioi korotustarpeen olevan kenties pari prosenttia eli pitkään pidetystä 19 prosentista 21 prosenttiin. Viimeisin vasemmiston korotusehdotus taisi jäädä kuitenkin ”vain” puoleen prosenttiin.

Kun kokoomusryhmämme meni esittämään kiinteistöveroon pientä alennusta, nousi jo melkoinen hässäkkä. Ryhmämme haukuttiin maan rakoon vastuuttomuudesta eli kunnan talouden romahduttamisesta. Vaikka tiesimme kertoa valtioneuvoston korottaneen kiinteistöjen verotusarvoja eli että kuntalaiset joutuisivat prosentin alennuksesta huolimatta maksamaan edellisvuotta enemmän veroa, ei paasaaminen tyrehtynyt. Jostain syystä, kun kuluvan vuoden kiinteistöverolaput jokin aika sitten tulivat ja ihmiset rupesivat muun muassa sosiaalisessa mediassa päivittelemään kasvaneita verojaan, eivät nämä propagandistit ole nyt tulleet esiin.

Hieman näin jälkikäteen harmittaa se, ettei kunnan viranhaltijajohdolta liiennyt haluja oikoa pahimpia hysteerikkoja. Päinvastoin, jäi sellainen maku, että tuota nahinaa jopa pikkuisen ruokittiin. Nyt kun kunnan viime vuoden tilinpäätös siis ”lipsahti” miljoonavoitoksi, tuo käytös harmittaa vieläkin enemmän, koska on käynyt ilmi tuloksen olleen jo melko hyvin viranhaltijajohdon tiedossa silloin kun nahistelua käytiin.

Kunnan miljoonatulos koostui reilun 1,5 miljoonan euron ennakoitua suuremmasta verotulokertymästä, lähes 483 000 euron ennakoitua suuremmasta toimintatuottojen ylityksestä ja peräti lähes 850 000 euron ennakoitua suuremmasta toimintakulujen alituksesta.

Tuo jälkimmäinen säästösumma on selitettävissä sillä, että kunnan eri osastoilla ruvettiin HMK-ohjelman ”motivoimana” säästämään enemmän kuin olisi ollut tarpeenkaan. Motivaatiota paransi vielä jossain vaiheessa julki tullut arvio siitä, että tämän kuluvan vuoden alusta jouduttaisiin käynnistämään uusi menosäästöohjelma. Jos olisikin kerrottu, että talous oli menossa parempaan suuntaan siitä mitä oli jo pelätty, osastot eivät olisi ehkä niin pinnistäneet ja miljoonasaalis olisi kuivunut pienemmäksi.

Huomautan, että tämä mahdollisilla uusilla säästöillä piiskaaminen ei ollut luottamushenkilöjohdon ajatus.

Se, että kunnan reilut 400 työntekijää ryhtyivät ylisäästäväisiksi, tai suurin osahan heistä pantiin esimiesten toimesta säästämään, tuntui olleen joistakin hieno asia. Minut kuntalaisten valitsemana luottamushenkilönä panee kuitenkin miettimään, säästettiinkö palvelujen asiakkaiden kannalta jopa liikaa. Miten oli sivistystoimi ja miten oli sosiaali- ja terveyspuoli? Säästö saattoi ja saattaa kouria kovin myös kunnan henkilöstöä. Minulle on sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana tultu melko lyhyellä ajalla kertomaan tapauksista, joissa esimies on evännyt lääkärin työntekijälle kirjoittaman sairausloman. Minusta nämä haiskahtavat ikävästi ja kertovat sekä äärimmäisyyksiin virittyneestä esimiesasenteesta että työvoiman vähyydestä. Kun loppuun palanut työntekijä ei saa lääkärin määräämänä levätä, on kyseessä tuon työntekijän kannalta kestämätön tilanne ja samalla todiste siitä, että kunnan työpaikoilla eivät kaikki asiat ole kohdallaan. Tilanne voi tulevaisuudessa vaikuttaa siihenkin, saadaanko loppuun palaneiden tai eläkkeelle siirtyneiden tilalle uusia työntekijöitä.

Mitä nyt kertyneellä talouden ylijäämällä jatkossa tehdään, se jää myöhemmin puntaroitavaksi. Olemme jossain piirissä arvailleet millaisia ”elinvoimainvestointeja” taas putkahtaakaan esiin.
On muistettava, että huikean 7,6, prosentin verotulokasvun totuudenmukaisuus vahvistuu vasta syksyllä, jolloin lopulliset verolaskelmat saadaan. Aihetta epäilyyn on, sillä kunnanhallituksessa oli esillä myös tälle vuodelle helmikuulta saatu verotulojen tilitys, jossa oli edellisvuoteen verrattuna peräti 14,8 prosentin kasvu.

Kun Inarissa työttömyys on pysytellyt 17 prosentin pinnassa eikä kunnan lievä väkimäärän kasvukaan voine selittää moista verotulojen kasvun käyrää, tuntuu kunnan hallintojohtaja Pentti Tarvainen epäilevän jotain virhettä valtion suunnassa verotulojen tilityksissä.

Koeta siinä sitten valtion ja kunnan virkamiesten kyydissä luottamusmies taapertaa!
Heitin sosiaalisen median puolella ilmaan ehdotuksen pitäisikö kunnan palauttaa kuntalaisille veronmaksajille vaikkapa 500 euroa per verollinen heiltä liikaa perittyä rahaa.

En odota moiselle esitykselle innokasta kannatusta kunnan viranhaltijajohdolta enkä juuri valtuustoltakaan.

Kuulemma kun tänä vuonnakin kunnan taloutta uhkaa jälleen se alamäki.