Vasemmisto vaatii suljettua avoimuutta?

(Paikallislehti Inarilaisessa 16.4.2014 julkaistu kirjoitukseni)

Tässä panee ihmettelemään Inarin valtuuston vasemmistoryhmän ”oppositiopolitiikka”, jossa tänään kunnan ja sen yhtiöiden päätöksentekoon vaaditaan lisää avoimuutta, mutta huomenna pyrkimystä sellaiseen jo vastustetaan.

Joku lukija ehkä muistaa kuinka Timo Väisänen halusi avoimuuden lisäämisen nimissä julkisuutta sille miten luottamushenkilöt ovat olleet paikalla eri luottamuselimien ja yhtiöiden hallitusten kokouksissa. Väisäsen vaateen taustana oli tieto yhden yhtiön hallituksen kokouksen jäämisestä vaille päätösvaltaa jäsenten poissaolojen takia. Vaikka tavoitteena oli ilmeisesti vain joidenkin tiettyjen henkilöiden tai kenties vain jonkun tietyn henkilön pätemättömyyden osoittaminen, ajatus kokousaktiivisuuden julkistamisesta yleensä on minustakin kannatettava.
Nyt viime valtuustossa (27.3.2014) kunnan uusittua konserniohjetta käsiteltäessä Väisänen vastusti keskustan Teuvo Katajamaan kannattamana kunnanhallituksen esitystä, jonka mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja kunnanhallituksen edustajana voi osallistua puhe- ja läsnäolo-oikeudella kunnan yhtiöiden hallitusten kokouksiin. Vastustuksen taustahahmoksi voinen liittää myös keskustan Toini Sanilan, jota kunnan merkittävimmän yhtiön Inergia Oy:n hallituksen puheenjohtajana tuntuu erityisesti kaihertavan kunnanhallituksen halu saada tietoa mitä yhtiössä ja sen konsernissa milloinkin tapahtuu.

Teuvo Katajamaa perusteli Väisäselle antamaansa kannatusta sillä, että kunnanhallituksen puheenjohtaja tulisi yhtiön hallitusten kokouksia seuratessaan jääviksi käsittelemään sitä koskevia asioita kunnanhallituksessa. Näin on asiaa kunnanhallituksessa aiemmin tosiaan markkinoitukin, samoin sitä, etteivät yhtiöiden hallituksiin kuuluvat luottamushenkilöt voineet osallistua yhtiöitä koskevien päätösten tekoon kunnanhallituksessa. Jotkut uskollisimmat oli saatu uskomaan siihenkin, etteivät he voineet edes puhua yhtiönsä asioista kunnanhallituksessa salassapitomääräysten takia.

Väisäsen, Katajamaan ja Sanilan avoimuutta vastustava esitys ei saanut valtuuston enemmistön hyväksyntää, mutta viime Inarilaisessakin moista kunnanhallituksen puheenjohtajan osallistumista joku jaksoi vielä päivitellä huonona asiana.
Kukahan tuo mahtoikaan olla?

Väisänen ja Katajamaa eivät osallistuneet valtuuston jälkeen 4.4. Ivalossa järjestettyyn konsernikoulutukseen, jossa tämäkin heidän jääviyspelkonsa tuli Kuntaliiton johtavan lakimiehen Kirsi Monosen suulla perusteellisesti kumotuksi. Monosen mukaan kokouksessa paikalla oleminen, ja ”mikäli ei puheoikeudellaan ohjaa kovin vahvasti kokouksen päätösten syntymistä”, ei synnytä jääviyttä. Myöskään yhtiöiden hallitusten jäsenet eivät ole kunnanhallituksessa jäävejä käsittelemään yhtiöittensä asioita, mikäli kunnan ja yhtiön intressit eivät mene asiassa ristiin. Ja lisäksi: yhtiöiden hallitusten jäsenet voivat ihan hyvin tuoda yhtiöiden asioita kunnanhallituksen keskusteluun esimerkiksi kokousten ”muina asioina” ja tarvittaessa julkisen pöytäkirjan ulkopuolella ilman että rikkovat pyhää osakeyhtiölakia.

Ja miksi tämä kaikki kammottava avoimuus?

Siksi, että kuntakonsernia johtavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja ja tuota johtamista kuvataan myös käsitteellä omistajaohjaus. Kun on ollut tosiasia se, ettei yhtiöistä välttämättä kantaudu omistajaohjaukseen kaikkea mahdollisesti tarvittavaa tietoa, päädyttiin konserniohjeeseen liittämään tuo kunnanhallituksen edustajan läsnäolomahdollisuus. Kunnanjohtajalla tuo oikeus on jo ollut, mutta hän ei ole sitä kertomansa mukaan kovinkaan käyttänyt, tosin kuitenkin yhtiöiden toimitusjohtajien kanssa muutoin keskustellut.

Olen itse vain muutaman kunnan asuntoyhtiön hallituksen jäsen sekä lisäksi kalatalousrahaston hallituksen puheenjohtaja. Minä koen kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan tulemisen noihin kokouksiin pelkästään positiivisena asiana.

Koska kannatan aidosti avoimuutta.