Metsähallituslakiin saamelaispykäliä pohtinut työryhmä erimielinen

Uudistuvaan metsähallituslakiin erityisiä saamelaispykäliä pohtinut työryhmä päätyy erimieliseen ehdotukseen. Tulosta voi pitää odotettuna.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskisen asettama työryhmä piti 27.2. viimeisen kokouksensa ja työryhmän ehdotus aiotaan luovuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Koskiselle 19.3.

Olin äärimmäisen hämmästynyt ja yllättynyt siitä keveydestä, jolla Ylä-Lapin ihmisten ja laajemminkin kansalaisten elämään sekä alueen kehitykseen monella tavalla vaikuttavan metsähallituslain osion valmistelua lopulta tehtiin. Työryhmä muun muassa järjesti joukon kuulemisia, joiden tarpeellisuutta jo ensin joidenkin taholta vastustettiin ja joita ei sitten mitenkään käsitelty tai vedetty yhteen työn kuluessa. Ja nyt kiireeseen vedoten työryhmän ehdotuksesta ei aiota järjestää minkäänlaista erillistä lausuntokierrosta, ei edes suppeaa sellaista, vaan ehdotus aiotaan ympätä suoraan jo ehkä maaliskuun aikana lausunnoille lähtevän metsähallituslain kokonaispaketin sisälle.

Metsähallituslakiin ollaan esittämässä saamelaisten kotiseutualuetta koskien säännöksiä, joilla Metsähallitus velvoitettaisiin saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa yhteistyössä selvittämään valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevien suunnitelmiensa vaikutukset saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Yhteistyövelvoite sisältäisi vielä harkinnan mahdollisten haittojen vähentämistä ja estämistä koskevista toimenpiteistä. Yhteistyövelvoite koskisi myös suunnitelmia, jotka voivat ulottua muualtakin saamelaisalueelle.

Nykyisen saamelaiskäräjälain julkiselle viranomaiselle tai julkisyhteisölle edellyttämä neuvotteluvelvoite muuttuisi siis yhteistyövelvoitteeksi, joka käytännössä tarkoittaa saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen tuomista Metsähallituksen sisälle sen suunnitelmien ja hankkeiden valmisteluun.

Yhteistyövelvoitetta tehostamaan ehdotetaan lakiin vielä heikentämiskieltopykälää, joka laukeaisi sovellettavaksi mikäli saamelaiskäräjät tai kolttien kyläkokous kaikesta yhteistyöstä huolimatta katsoisivat Metsähallituksen suunnitelmien saamelaisalueella tai sille ulottuen olennaisesti heikentävän saamelaisten mahdollisuuksia käyttää saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia perinteisten elinkeinojen tai muutoinkin kulttuurinsa harjoittamiseen.

Heikentämiskieltopykälään liittyisi lisäksi käräjille ja kyläkokoukselle erityinen oikeus valittaa Metsähallituksen tekemistä hallintopäätöksistä.

Saamelaiskäräjien puolelta on ilmoitettu, että se tulee edellyttämään heikentämiskiellon haittamaininnan ”olennaisesti” korvaamista ”vähäistä suuremmassa määrin” maininnalla.

Metsähallituslakiin on haluttu kopioida uuden kaivoslain ja vesilainkin säädöksiä ja perusteluja, vaikka kaivoslain soveltamisen ongelmat on jo nähty ja lakia vaadittu osin avattavaksi. Minulle kuitenkin kerrottiin, että joitain uusia saamelaispykäliä metsähallituslakiin on nyt kuitenkin pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman ja hallituksen taannoisen iltakoululinjauksen takia saatava. Kiireen ja paineen takana on siis hallituksen lupaus alkuperäiskansoja koskevan ILO 169 -yleissopimuksen ratifioinnista vielä lopuillaan olevalla vaalikaudella.

Metsähallituslakiin ollaan vielä esittämässä saamelaisalueelle kuntakohtaisia neuvottelukuntia, joiden tehtävänä olisi käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Neuvottelukuntien kokoonpanosta ei kuitenkaan päästy sopuun, joten tarkempi säätäminen niistä ohjattaisiin valtioneuvoston asetukseen.

Saamelaiskäräjien puolelta vastustettiin kaiken aikaa neuvottelukuntia, joissa olisi kuntien ja muun paikallisen väestön sekä elinkeinojen edustajia.  Myös sitä esitystäni vastustettiin, että Inarin osalta neuvottelukuntaan tulisi saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen edustajan lisäksi kolmanneksi inarinsaamelaisten edustaja. Saamelaiskäräjien edustajien ohella ympäristöministeriön edustaja piti neuvottelukuntia turhina ja edellytti, ettei niiden toimenkuvaa uloteta erämaa- ja luonnonsuojelualueille.

Tulen osaltani jättämään työryhmän työstä ja sen tuloksista eriävän mielipiteeni. Minusta työ kokonaisuudessaan ei ole täyttänyt hyvän lainvalmistelun vaatimusta, ei teknisesti eikä edes siltä osin, ettei työryhmää asetettaessa saati sen työn aikana ole voitu osoittaa mitään konkreettista sellaista yhdenvertaisuuden vajetta, joka edellyttäisi saamelaisten aseman, ja käytännössä vain saamelaiskäräjien aseman, vahvistamista valtionmaiden ja -vesien käyttöä koskevissa asioissa.

ILO 169-sopimuskaan ei edellytä alkuperäiskansalle ylivertaista, ainoastaan yhdenvertaista asemaa, ja kaipa Suomen perustuslakikin on tarkoitettu suojaamaan myös muita kansalaisia, joukossa myös saamelaisten enemmistönä olevat ne saamelaiset, jotka eivät ammattinsa ja elinkeinonsa osalta nauti saamelaiskäräjien ajaman kulttuurin suojan tarvetta tai joita ei edes haluta hyväksyä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

Taustafaktaa:

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana kehitetään muun muassa maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkiyttämällä.

Hallitus käsitteli saamelaisasioita iltakoulussaan 12.12.2012 ja linjasi muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asettamaan työryhmän valmistelemaan ehdotus saamelaisten osallistumisoikeuksien lisäämiseksi valtion maa- ja vesialueiden käyttöä koskevassa päätöksentekomenettelyssä.

Työryhmä asetettiin 16.7.2013, mutta saamelaiskäräjien johto ei ollut sen ehdotettuun kokoonpanoon tyytyväinen ja ilmoitti jäävänsä ulos. Sittemmin saamelaiskäräjiä lepyteltiin ilmoittamalla, että työryhmään ensin pyydetyn kolmen käräjien edustajan sekä yhden kolttien kyläkokouksen edustajan lisäksi siihen kutsutaan viides saamelainen asiantuntijajäseneksi. Näin koko edustus nousi viiteen ja kaikki viisi henkilöä ovat nykyisen saamelaiskäräjien hallituksen jäseniä.

Tällä lisäyksellä työryhmän työ saatiin alkamaan 1.10.2013 ja sen piti päättyä jo saman vuoden joulukuussa. Jatkoaikaa haettiin ja sitä saatiin helmikuun loppuun.

Niin sanotun ”muun väestön” edustajia työryhmään huolittiin vain yksi henkilö. Valinta tehtiin neljän saamelaisalueen kunnan ehdotuksista ja sen suoritti Lapin liiton hallitus. Veikko Väänäsen varahenkilöksi työryhmään nimettiin Sari Keskitalo Enontekiöltä.

Ministeriöistä maa- ja metsätalousministeriöllä työryhmässä on ollut puheenjohtaja Pentti Lähteenojan lisäksi kaksi muuta jäsentä sekä sihteeri. Lisäksi työryhmään ovat kuuluneet oikeusministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajat. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenen lisäksi työryhmässä on ollut lakiasiantuntija Metsähallituksesta.

Lakihanketta koskeva aineisto löytyy linkistä:

http://www.hare.vn.fi/mHankePerusSelaus.asp?h_iID=19154&tVNo=1&sTyp=Selaus