Ministerin pikavisiitti pohjoiseen

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen ei tuhrannut kallista ministerin aikaansa rupatteluun Oulussa 14.3. pidetyssä aluekierroksensa seminaarissa. Hieman myöhässä saapunut ministeri kävi lukaisemassa vajaan parinkymmenen minuutin puheensa, jossa hän mm. tulkitsi edellisyönä päättynyttä kuntien ja muiden tahojen lausunnonantoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnoksesta. Sen jälkeen hän kopsutteli paikallisen kansanedustajan saattelemana ulos ja ilmeisesti kuitenkin tapasi mennessään median väkeä – seminaarista kertovista uutisista päätellen.

Seminaarin ohjelmaan ja ennakkoinformaatioon merkittyä keskustelua paikalla olleiden kuntien ja kaupunkien edustajien (noin 130) kanssa jäi harrastamaan hallitusneuvos Pekka Järvinen, jonka kanssa pääsin myös kahdenkeskiseen keskusteluun ylisen Lapin erityisolosuhteista.

Huovinen kävi kertomassa edellisyönä tehdystä alustavasta yhteenvedosta, jonka perusteella hän katsoi kuntien tukevan vahvasti lausunnoilla ollutta lakiluonnosta. Hän arvosteli aika suorin sanoin sote-uudistuksesta julkisuudessa ollutta kritiikkiä ja katsoi, ettei mediajulkisuus pidä yhtä todellisuuden kanssa. Hän myös vannoi, ettei sote-uudistusta aloiteta enää miltään puhtaalta pöydältä eli tämä nyt esitelty ehdotus viedään tavalla tai toisella maaliin.

Medialle Huovinen näyttää kuitenkin myöntäneen, ettei ole varma eteneekö lain valmistelu suunnitellussa aikataulussa. Seminaarissa hän kertoi aikataulun kulkevan niin, että ensi viikolla hallitus saa tarkemman yhteenvedon kuntien palautteista ja jo lähiviikkojen aikana tulee päätöksiä. Huovisen mukaan alueilla ei pidä odotella, vaan miettiä jo pohjaa miten palveluja ruvetaan lain nojalla järjestämään. Ministerin mukaan tavoite noin 20:sta sote-alueesta elää edelleen ja että perustason sote-alueille edellytetään vähintään 20 000 asukkaan väestöpohja. Hän sanoi, että ”joistain reunaehdoista” saatetaan joutua joustamaan tai luopumaan. Kuntayhtymämallia pidetään hänen mukaansa sote-alueiden muodostamisen vaihtoehtona, mutta mitään äänileikkureita ei tuohon vaihtoehtoon haluta antaa. Sain myös Huovisen sanakäänteistä käsityksen, että hän pitää suurin piirtein selvänä, että alle 20 000 asukkaan kuntien tulee kuulua suoraan sote-alueisiin. Asiaa ei voinut tarkentaa, koska puhuja katosi paikalta yhtään kysymystä tai kommenttia odottamatta.

Edellisen päivän eduskuntakeskusteluissa Huovinen katsoi kunnissa keskitytyn tähän mennessä liiaksi karttaharjoituksiin kun tähän mennessä olisi pitänyt pohtia sote-palvelujen järkevintä järjestämistapaa eli sisältöpuolta. Alueista kunnilta tullaan ministerin eduskuntasanomisten mukaan kysymään tarkemmin vasta syksyllä. Nyt hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoi hallituksen lakiesityksen tulevan jo mahdollisesti huhtikuussa, eduskunnalle jäisi käsittelyyn näin aikaa ennen kesäkautta ja päättämään ehdittäisiin syksyllä. Laki saataisiin tavoitteen mukaisesti voimaan 1.1.2015. Lain soveltamisen pohjia saataisiin mm. Kaste-ohjelmasta.

Järvisen mukaan äänivaltakysymys tulee olemaan ehkä merkittävin ongelma tulevan sote-hallinnon järjestämisessä. Hänen mielestään on edelleen kysymyksen alla se, tarvitaanko äänileikkureita. Samassa seminaarissa ”alueen puheenvuoron” käyttäneen Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansalan mukaan äänileikkureita ei tule sallia. Äänileikkurilla on nykyisinkin esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä pyritty varmistamaan sitä, että Rovaniemen ohella myös muiden kuntien edes jonkinlainen äänivalta kuntayhtymän päätöksenteossa säilyy.

Järvisen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunta on se joka sanoo viimeisen sanan järjestämislakiin liittyvistä mahdollisista perustuslaillisista kysymyksistä. Äänileikkurin kaltaisten kysymysten ohella niihin kuuluvat myös mm. Lapin erityisolosuhteet eli toiminnalliset viiveet palveluihin pääsemisessä sekä saamelaisten kielelliset oikeudet. Kun tilaisuuden lopussa kysyin Järviseltä julkisuudessa esitetystä aikatauluongelmasta, jonka mukaan perustuslakivaliokunnan käsittely veisi eduskuntavaiheen pitkäksi, hän sanoi ongelman olevan todellinen ja että hänen mielestään perustuslailliset kysymykset pitäisi tässä vaiheessa jättää ulos lakiehdotuksesta. En kyllä käsitä miten se taas vaikuttaisi lain soveltamiseen vuoden 2015 alusta ja aion tuota asiaa Järviseltä nyt heti kohta kysyä. Yksi soveltamisen kysymys on se, säädetäänkö lähipalveluista mitään tarkemmin. Toisin sanoen mitä lähipalveluja on ja kuinka kaukana ne voivat kansalaisesta olla.

Järvisen mukaan toimivia ja hyviä sote-palveluja ei pidä eikä ole tarkoitus ajaa uudella järjestelyllä alas.

Matti Ansala kertoi Lapin pitkistä etäisyyksistä. Hän siis vastusti ajatusta sote-alueen päätöksentekoon kytkettävästä äänileikkurista, mutta piti toisaalta puhdasta väestömäärään perustuvaa kustannusten jakoa keskuskunnan kannalta kohtuuttomana. Ansalan mukaan perustason sote-alueiden olemassaolo lakiluonnoksessa tuo epäselvyyttä ja niinpä hänestä perustason järjestämisvastuut tulisi laista poistaa. Ansalan mukaan käsitteet järjestämis- ja tuottamisvastuista menevät sekaisin. Ansala muistutti, että Rovaniemi voisi väestöpohjallaan muodostaa yksinkin oman sote-alueensa.

Toisen alueen puheenvuoron käyttänyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen vastusti hiljattain esille nostettua ajatusta, jonka mukaan erva- eli erityisvastuualueiden (Pohjois-Suomen erva-alue rakentuu Oulun yliopistollisen sairaalan ympärille) sijasta sote-alueiden toimintaa ja varustelua koordinoisi suoraan valtio. Hänen mielestään parempi on ”kuntavankeus” kuin ”valtion vankeus”. Leskisen mielestä kuntien yhdessä muodostamat perustason sote-alueet tulee sallia ja niitä tarvitaan harva-alueilla. Hän myös kannatti sote-alueiden kuntayhtymämallia aina valtuuskuntamallin vaihtoehtona. Leskisen mukaan Lapissa on perustelut kahdelle sote-alueelle eli myös Länsi-Pohjan sote-alueen olemassaololle.

Keskustelussa, johon jäi lyhyesti aikaa, nousi esille mm. sote-henkilöstön asema uudistuksessa sekä kysymys siitä, ovatko keskuskuntien päättäjät tasokkaampia ja laajakatseisempia hallitsemaan sote-alueiden asioista päättämisen kuin että mukaan tarvittaisiin sähläämään alueen pienten kuntien päättäjiä. Ministeriönkin edustajan puolelta tuotiin esille se, että sote-uudistusta on pohdittu kovin keskittyneesti kuntarakenneuudistuksen ehdoin ja -karttaharjoituksin. Toisaalta todettiin, että sote-uudistus sopii kuntien jo ehkä aiemmin harjoittamien ja hyviksi sekä toimiviksi todettujen kuvioiden pohjalle.

Vielä huomio kuntien ja muiden yhteisöjen sote-järjestämislaista antamien 438 lausunnon pikaisesta yhteenvedosta: Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ehätti jo tuoreeltaan torppaamaan ministeri Susanna Huovisen näkemyksen siitä, että sote-järjestämislakiluonnos sai lausunnoissa vahvan tuen. Saarikon mukaan lausunnot antoivat tosiasiassa täyden tyrmäyksen hallituksen aikeille ja katsoi sosiaali- ja terveysministeriön siirtyneen ja sortuneen viranomaistiedottamisesta poliittisesti tarkoitushakuiseen viestintään.

Kommentti lupaa, ettei sote-lakia ehkä viedä kovin sutjakkaasti edelleenkään eteenpäin ja samaa on ennakoitu mm. kokoomuksen Petteri Orpon lausunnoista, joista on vedetty johtopäätöksiä päähallituspuolueen horjumisesta. Ministeri Huovinen kertoi olevansa ”kaikesta huolimatta” erittäin vahvasti sitoutunut lakiluonnoksen eteenpäin viemiseen.

"Ja sen te olette varmaan kaikki jo huomanneet", hän Oulussa kehaisi.