Peruspalveluministeri
Susanna Huovinen ei tuhrannut kallista ministerin aikaansa rupatteluun
Oulussa 14.3. pidetyssä aluekierroksensa seminaarissa. Hieman myöhässä saapunut
ministeri kävi lukaisemassa vajaan parinkymmenen minuutin puheensa, jossa hän
mm. tulkitsi edellisyönä päättynyttä kuntien ja muiden tahojen lausunnonantoa
sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain luonnoksesta. Sen jälkeen hän
kopsutteli paikallisen kansanedustajan saattelemana ulos ja ilmeisesti
kuitenkin tapasi mennessään median väkeä – seminaarista kertovista uutisista
päätellen.
Seminaarin ohjelmaan
ja ennakkoinformaatioon merkittyä keskustelua paikalla olleiden kuntien ja
kaupunkien edustajien (noin 130) kanssa jäi harrastamaan hallitusneuvos Pekka
Järvinen, jonka kanssa pääsin myös kahdenkeskiseen keskusteluun ylisen
Lapin erityisolosuhteista.
Huovinen kävi
kertomassa edellisyönä tehdystä alustavasta yhteenvedosta, jonka perusteella
hän katsoi kuntien tukevan vahvasti lausunnoilla ollutta lakiluonnosta. Hän
arvosteli aika suorin sanoin sote-uudistuksesta julkisuudessa ollutta
kritiikkiä ja katsoi, ettei mediajulkisuus pidä yhtä todellisuuden kanssa. Hän
myös vannoi, ettei sote-uudistusta aloiteta enää miltään puhtaalta pöydältä eli
tämä nyt esitelty ehdotus viedään tavalla tai toisella maaliin.
Medialle Huovinen
näyttää kuitenkin myöntäneen, ettei ole varma eteneekö lain valmistelu
suunnitellussa aikataulussa. Seminaarissa hän kertoi aikataulun kulkevan niin,
että ensi viikolla hallitus saa tarkemman yhteenvedon kuntien palautteista ja
jo lähiviikkojen aikana tulee päätöksiä. Huovisen mukaan alueilla ei pidä
odotella, vaan miettiä jo pohjaa miten palveluja ruvetaan lain nojalla
järjestämään. Ministerin mukaan tavoite noin 20:sta sote-alueesta elää edelleen
ja että perustason sote-alueille edellytetään vähintään 20 000 asukkaan
väestöpohja. Hän sanoi, että ”joistain reunaehdoista” saatetaan joutua
joustamaan tai luopumaan. Kuntayhtymämallia pidetään hänen mukaansa
sote-alueiden muodostamisen vaihtoehtona, mutta mitään äänileikkureita ei
tuohon vaihtoehtoon haluta antaa. Sain myös Huovisen sanakäänteistä käsityksen,
että hän pitää suurin piirtein selvänä, että alle 20 000 asukkaan kuntien
tulee kuulua suoraan sote-alueisiin. Asiaa ei voinut tarkentaa, koska puhuja
katosi paikalta yhtään kysymystä tai kommenttia odottamatta.
Edellisen päivän
eduskuntakeskusteluissa Huovinen katsoi kunnissa keskitytyn tähän mennessä
liiaksi karttaharjoituksiin kun tähän mennessä olisi pitänyt pohtia
sote-palvelujen järkevintä järjestämistapaa eli sisältöpuolta. Alueista
kunnilta tullaan ministerin eduskuntasanomisten mukaan kysymään tarkemmin vasta
syksyllä. Nyt hallitusneuvos Pekka Järvinen kertoi hallituksen lakiesityksen
tulevan jo mahdollisesti huhtikuussa, eduskunnalle jäisi käsittelyyn näin aikaa
ennen kesäkautta ja päättämään ehdittäisiin syksyllä. Laki saataisiin
tavoitteen mukaisesti voimaan 1.1.2015. Lain soveltamisen pohjia saataisiin mm.
Kaste-ohjelmasta.
Järvisen mukaan
äänivaltakysymys tulee olemaan ehkä merkittävin ongelma tulevan sote-hallinnon
järjestämisessä. Hänen mielestään on edelleen kysymyksen alla se, tarvitaanko
äänileikkureita. Samassa seminaarissa ”alueen puheenvuoron” käyttäneen
Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansalan mukaan äänileikkureita
ei tule sallia. Äänileikkurilla on nykyisinkin esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä
pyritty varmistamaan sitä, että Rovaniemen ohella myös muiden kuntien edes
jonkinlainen äänivalta kuntayhtymän päätöksenteossa säilyy.
Järvisen mukaan
eduskunnan perustuslakivaliokunta on se joka sanoo viimeisen sanan
järjestämislakiin liittyvistä mahdollisista perustuslaillisista kysymyksistä.
Äänileikkurin kaltaisten kysymysten ohella niihin kuuluvat myös mm. Lapin
erityisolosuhteet eli toiminnalliset viiveet palveluihin pääsemisessä sekä
saamelaisten kielelliset oikeudet. Kun tilaisuuden lopussa kysyin Järviseltä
julkisuudessa esitetystä aikatauluongelmasta, jonka mukaan
perustuslakivaliokunnan käsittely veisi eduskuntavaiheen pitkäksi, hän sanoi
ongelman olevan todellinen ja että hänen mielestään perustuslailliset
kysymykset pitäisi tässä vaiheessa jättää ulos lakiehdotuksesta. En kyllä
käsitä miten se taas vaikuttaisi lain soveltamiseen vuoden 2015 alusta ja aion
tuota asiaa Järviseltä nyt heti kohta kysyä. Yksi soveltamisen kysymys on se,
säädetäänkö lähipalveluista mitään tarkemmin. Toisin sanoen mitä lähipalveluja
on ja kuinka kaukana ne voivat kansalaisesta olla.
Järvisen mukaan
toimivia ja hyviä sote-palveluja ei pidä eikä ole tarkoitus ajaa uudella
järjestelyllä alas.
Matti Ansala kertoi Lapin
pitkistä etäisyyksistä. Hän siis vastusti ajatusta sote-alueen päätöksentekoon kytkettävästä
äänileikkurista, mutta piti toisaalta puhdasta väestömäärään perustuvaa
kustannusten jakoa keskuskunnan kannalta kohtuuttomana. Ansalan mukaan
perustason sote-alueiden olemassaolo lakiluonnoksessa tuo epäselvyyttä ja
niinpä hänestä perustason järjestämisvastuut tulisi laista poistaa. Ansalan
mukaan käsitteet järjestämis- ja tuottamisvastuista menevät sekaisin. Ansala
muistutti, että Rovaniemi voisi väestöpohjallaan muodostaa yksinkin oman
sote-alueensa.
Toisen alueen
puheenvuoron käyttänyt Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu
Leskinen vastusti hiljattain esille nostettua ajatusta, jonka mukaan erva-
eli erityisvastuualueiden (Pohjois-Suomen erva-alue rakentuu Oulun
yliopistollisen sairaalan ympärille) sijasta sote-alueiden toimintaa ja
varustelua koordinoisi suoraan valtio. Hänen mielestään parempi on
”kuntavankeus” kuin ”valtion vankeus”. Leskisen mielestä kuntien yhdessä
muodostamat perustason sote-alueet tulee sallia ja niitä tarvitaan harva-alueilla.
Hän myös kannatti sote-alueiden kuntayhtymämallia aina valtuuskuntamallin
vaihtoehtona. Leskisen mukaan Lapissa on perustelut kahdelle sote-alueelle eli
myös Länsi-Pohjan sote-alueen olemassaololle.
Keskustelussa, johon
jäi lyhyesti aikaa, nousi esille mm. sote-henkilöstön asema uudistuksessa sekä
kysymys siitä, ovatko keskuskuntien päättäjät tasokkaampia ja laajakatseisempia
hallitsemaan sote-alueiden asioista päättämisen kuin että mukaan tarvittaisiin
sähläämään alueen pienten kuntien päättäjiä. Ministeriönkin edustajan puolelta
tuotiin esille se, että sote-uudistusta on pohdittu kovin keskittyneesti
kuntarakenneuudistuksen ehdoin ja -karttaharjoituksin. Toisaalta todettiin,
että sote-uudistus sopii kuntien jo ehkä aiemmin harjoittamien ja hyviksi sekä
toimiviksi todettujen kuvioiden pohjalle.
Vielä huomio kuntien
ja muiden yhteisöjen sote-järjestämislaista antamien 438 lausunnon pikaisesta
yhteenvedosta: Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko ehätti jo
tuoreeltaan torppaamaan ministeri Susanna Huovisen näkemyksen siitä, että
sote-järjestämislakiluonnos sai lausunnoissa vahvan tuen. Saarikon mukaan
lausunnot antoivat tosiasiassa täyden tyrmäyksen hallituksen aikeille ja katsoi
sosiaali- ja terveysministeriön siirtyneen ja sortuneen viranomaistiedottamisesta
poliittisesti tarkoitushakuiseen viestintään.
Kommentti lupaa,
ettei sote-lakia ehkä viedä kovin sutjakkaasti edelleenkään eteenpäin ja samaa
on ennakoitu mm. kokoomuksen Petteri Orpon lausunnoista, joista on
vedetty johtopäätöksiä päähallituspuolueen horjumisesta. Ministeri Huovinen
kertoi olevansa ”kaikesta huolimatta” erittäin vahvasti sitoutunut
lakiluonnoksen eteenpäin viemiseen.
"Ja sen te olette varmaan kaikki jo huomanneet", hän Oulussa kehaisi.
Mielenkiintoista on tämän päivän tiedon valossa katsoa sitä puuhastelua ja puhetta, jota vielä reilu viikko sitten harrastettiin sote-palvelujen järjestämisen ja alueidenkin parissa. Nyt sitten tullaan ulos ja kerrotaan kaikkien puolueiden yhteisellä suulla, että maassa selvitäänkin viidellä sote-alueella, johon kunnat liitetään suoraan ilman mitään perustason alueita ja että keskussairaalapiiritkin integroidaan erikoissairaanhoitoineen näihin suuriin alueisiin: Ja vielä, että kuntarakenneuudistus ei enää seilaa yhtä jalkaa sote-uudistuksen kanssa.
VastaaPoistaHieman sellainen olo, että kuntiakin on tässä turhaan työllistetty ja tappelutettu. Ehkä kuntarakennepuuhien kanssa päädytään Lapin osalta siihen, ettei täällä ole paljonkaan mieltä alkaa laajoja kuntia yhäti laajentamaan. Ehkäpä työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori keksii tähänkin jonkin sopuratkaisun.