Metsähallituslain uudistamiseen liittyvä ehdotus on
tarkoitus saada valmiiksi todella lyhyessä ajassa eli joulukuussa tänä vuonna.
Suunnitelman mukaan työryhmä pitäisi vain neljä kokousta, joista Helsingissä
pidettävän aloituksen jälkeen marraskuussa kaksi kokousta Saariselällä sekä
joulun alla päätöskokous Helsingissä.
Mitään lausuntokierrosta ei maa- ja metsätalousministeriöstä
ole luvattu, mutta sen sijaan luvataan Saariselän kokousten yhteydessä kuulla
”laajasti” eri intressiryhmiä.
Mitä tuo laaja kuuleminen käytännössä tulee olemaan, sitä en
vielä tarkemmin tiedä. Omalta osaltani tulen laajaa kuulemista luonnollisesti
edellyttämään, olenhan työryhmässä ainoa alueen niin sanotun ”muun väestön” edustaja.
Sidostahojani ovat minut työryhmään nimenneet Lapin liitto ja kunnat, joiden
lisäksi työryhmätyöhön liittyen olen saanut yhteydenottoja useilta muilta alueen
väestöä edustavilta tahoilta, myös saamelaisilta.
Asettamispäätöksen mukaan työryhmä voi kuulla muitakin
asiantuntijoita kuin asettamispäätöksessä nimetyt saamelaiskäräjien ja
Metsähallituksen asiantuntijat. Myös tätä kuulemista aion tarvittaessa
edellyttää, etenkin, jos päädytään keskustelemaan esimerkiksi ILO 169
-sopimuksen tulkinnoista sekä kun keskustellaan työryhmän työn ydinkohtana
olevasta osallistumismahdollisuuksien parantamisesta suhteessa nykytilanteeseen
ja sen todellisuuteen.
Työryhmän pohjaehdotuksena on tehdä mahdollinen ehdotus
Metsähallituksen yhteyteen perustettavasta toimielimestä, jossa valtionmaiden
käyttöön liittyviä kysymyksiä käsiteltäisiin. Millainen tuon toimielimen
sananvalta olisi ja miten eri tahot siinä olisivat edustettuina, siitä minulla
ei ole etukäteisarviota. Voin ainoastaan julkisuudessa aiemmin kuulluista
kannanotoista arvioida millaisia vaatimuksia esimerkiksi saamelaiskäräjien
taholta tullaan esittämään; saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi on muun muassa
todennut uuden kaivoslain tyydyttävän saamelaishallintoa ja toivonut sille
vastaavaa vaikuttamisen asemaa muissakin tulevissa lainsäädäntö- ja
-uudistushankkeissa.
Eräs pohja alkavalle työlle on epäilemättä maaherra Hannele Pokan työryhmän vuonna 2001
valmistunut mietintö. Myös tuossa erittäin erimielisessä mietinnössä
tavoitteena oli aikaansaada saamelaisalueelle jonkinlainen saamelaishallinnon
vahvasti miehittämä maaoikeusneuvosto.
Vaatimukset ja myös ongelmat tullevat olemaan paljolti
samat, mutta Pokan toimikunnan ajoista tilanne on uuden tutkimustiedon valossa
muuttunut sekä saamelaisalueen että saamelaisuuden määrittelyn osalta, samoin
kun katsotaan käytännön kehitystä nykyisten saamelaisten elinkeinorakenteessa
ja jo pelkästään asumisessa saamelaisalueella tai sen ulkopuolella. Eräs
ydinkysymys tulee minusta olemaan se, keille ja kuinka monelle nyt kaavailtuja
lakiuudistuksia ollaan lopulta laatimassa.
Tarve ILO 169 -keskustelun yhteydessä esille nousseesta
olosuhdeanalyysista on huutava.
Voidakseni edustaa mahdollisimman hyvin sidostahojani, pyrin
pitämään ne ajan tasalla työn etenemisestä samalla kun toivon niiden aktiivisuutta
työryhmän suuntaan. Marraskuussa tapahtuviin kuulemisiin kannattaa panostaa.
Olen myös pyytänyt tähän aloitusvaiheeseen työryhmän
tehtävään liittyviä evästyksiä. Koska kysymys on metsähallituslaista, erityisen
tärkeää on saada työryhmään vertailevia näkemyksiä Metsähallituksen
käytännöistä huomioida eri väestöryhmät ja elinkeinot sen hallinnoidessa
valtion maita ja vesiä.
Lakityöryhmän puheenjohtajana tulee toimimaan
osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti
Lähteenoja maa- ja metsätalousministeriöstä. Jäseniä ovat
apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa
ja hallitusneuvos Timo Tolvi maa- ja
metsätalousministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Sami Manninen oikeusministeriöstä, hallitusneuvos Satu Sundberg ympäristöministeriöstä,
hallitusneuvos Tuula Manelius työ-
ja elinkeinoministeriöstä, puheenjohtaja Klemetti
Näkkäläjärvi, hallituksen jäsen Petra
Magga-Vars ja poromies Ilmari
Tapiola saamelaiskäräjiltä, Tiina
Sanila-Aikio kolttien kyläkokouksesta sekä Veikko Väänänen Lapin liiton valitsemana sen ”muun väestön”
edustajana. Lisäksi työryhmään kuuluvat sihteereinä lainsäädäntöneuvos Susanna Paakkola ja esittelijä Anna Siljamäki maa- ja
metsätalousministeriöstä sekä pysyvinä asiantuntijoina Anna Morottaja saamelaiskäräjiltä ja lakiasiantuntija Tommi Nieppola Metsähallituksesta.
Saamelaiskäräjiltä siis käytännössä neljä porotalouden
edustajaa kun mukaan ottaa käräjien varapuheenjohtaja Sanila-Akionkin
viitetaustan. Eipä siis ihme, että myös saamelaisten taholta on päälleni
asteltu vastuuta tuoda työryhmässä esille nykyisten saamelaisten nykyaikaa
maankäytön tarpeista.
Laitanpa tähän loppuun pari uutislinkkiä työryhmän
perustamisen vaiheista sekä muistutukseksi miten aikanaan Pokan työryhmän
maaoikeusneuvoston perustamisessa kävi.
Taas ne meinaa jyrätä meidät.
VastaaPoistaSitä neuvostoliittoahan on perustettu jo kauan sieltä Neuvostoliiton ajoilta asti.
VastaaPoistaSiis alueen suuren väestönosan edustus yhden henkilön varassa? Onko tämä Suomi muka joku oikeusvaltio?
VastaaPoistaNäinhän se on, yksi alkuperätön edustaja riittää.
PoistaKyllä kuntien pitäisi tällaisessa asiassa olla ponnekkaampia! Metsähallituskin on heittäytynyt ihan vietäväksi. Veijola sentään osasi vielä jotenkin luovia.
VastaaPoista