Kultakaivos nimeltä Siula

Saariselän Siulan tilanteesta on parhaillaan menossa selvitys. Eli että ajetaanko pari miljoonaa velkainen yhtiö konkurssiin vai löytyykö sen vaikeaan tilanteeseen jokin muu ratkaisu.

Seurasin aikanaan toimittajana kriittisesti Siula-hanketta sen erilaisissa ja joskus kummallisissakin vaiheissa. Uutisia Siulasta siis löytyy arkistostani ja ne kertovat samalla kulloisestakin poliittisesta järkeilystä ja tuulen suunnasta Inarin kunnan yrittäjyyden värikkäältä ajalta.

Seuraavassa muistojen virkistämiseksi 6.9.2003 Lapin Kansassa ollut valtuustoselostus:

Numeroin 17-10 kunta takuumieheksi 2,5 miljoonalle eurolle
Inari äänesti Siula-takuista
Inari
Veikko Väänänen
Inarin valtuusto äänesti perjantaina luvuin 17 - 10 kunnan takuumieheksi Saariselän Siula Oy:n 2,5 miljoonan euron - vajaan 15 miljoonan markan - lainoille.
Vasemmistoliitto, sitoutumattomat ja sosialidemokraatit olisivat halunneet myös muilta Siulan osakkailta keskinäistä takuuvastuun jakamista, mutta keskusta ja kokoomus eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Inarin kunnan osuus Siula-yhtiössä on 51 prosenttia ja loppu jakautuu Saariselän suurten hotellien ja parin pienosakkaan kesken.
Vasemmistoliitto oli jo kunnanhallituksessa esittänyt, että kunta takaisi Siula-lainoja vain oman osakkuusosuutensa puitteissa. Nyt ryhmä teki Jarmo Siivikon suulla lievemmän esityksen, että kunta takaisi koko lainapotin rahoittajiin päin, mutta että se tekisi muiden osakkaiden kanssa keskinäisen sopimuksen niiden osakkuuksia vastaavasta nimitakuusta kunnalle kuprun tapahtuessa. Sitoutumattomien ja sosialidemokraattien kannattaman esityksen mukaan Siula saisi näin kunnan hankkiman korkohyödyn, mutta samalla kunta säästyisi ylimääräiseltä riskinotolta.
Takuuta puolustanut kunnanjohtaja, Siula Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Timperi kertoi kunnan takuun merkitsevän Siulan lainoille 0,1 prosentin viitekorkoa, mutta muilla vakuuksilla koron nousevan 2 - 3 prosenttia. Timperi eikä kukaan muukaan takuiden puolustaja kommentoinut sitä, etteikö sama korkohyöty saavutettaisi myös Siivikon esityksellä. Kokoomuksen Mikko Kemppainen sanoi suorimmin keskustelun takuuvastuiden jakamisesta olevan huono signaali rahoittajien ja avustusten myöntäjien suuntaan, joten moista jahkaamista tulisi välttää.
Kemppaisen kanssa samanlaista julmisteltua harjoitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Voitto Tervahauta. Hän harmitteli valtuuston huonoa päätöksentekokykyä ja riskien pelkäämistä tosi paikan edessä. Siivikko pääsi näpäyttämään Tervahautaa, että kunta ottaisi ihan kunnon riskin takaamalla 51 prosenttia Siula-lainoista. Siivikon mielestä keskinäisellä takauksella voitaisiin päinvastoin katsoa uskovatko muut Siulan osakkaat hankkeeseen eli haluavatko nekin kenties osallistua riskinottoon.
Kun kokoomuksen Raimo Kostamovaara ilmaisi kiinnostusta Siivikon esitykseen, heristeli Tervahauta siihenkin suuntaan. Hän muistutti, että keskusta pystyy kyllä tekemään yksinkin takauspäätöksen, mutta että näyttäisi fiksummalta jos kokoomus tukisi sitä. Tervahauta hätääntyi tarjoamaan jo neuvottelutaukoa. Kostamovaara ilmoitti tuntevansa olonsa imarrelluksi, sillä tavallisesti keskusta on sopinut asioista vasemmiston kanssa eikä kokoomusta ole isommin pyydelty neuvotteluihin. Äänestys myöhemmin osoitti, ettei kokoomus ollut aikeissa estää kunnan sataprosenttisen takauksen läpimenoa. Toki Kostamovaara muistutti mallin vuoksi, ettei valtuuston päätös merkitse avointa valtakirjaa Timperille sopia takauksen yksityiskohdista, vaan ne on tuotava vielä kunnanhallitukseen.
´Kunta pärjää
konkurssissa´
Inarilaisten kunnallismiesten bisnesajattelu hersyi esiin takuita puolustavissa puheenvuoroissa. Keskustan Jouko Lepistö katsoi Siulan yritysosakkaiden vastatakuun kunnalle kuittautuvan tavallaan sillä, että yhtiö antaa nyt takausvastikkeeksi Siulan tonttiin ja rakennusoikeuteen kiinnitetyt panttikirjat. Timperi vahvisti Lepistön järkeilyn oikeaksi.
Siulan hallituksen puheenjohtaja piti selkiyttävänä myös Mikko Kirjarinnan puheenvuoroa, jossa tämä maalaili Siulan riskittömyyttä ja edullisuutta kunnalle. Lepistön ja Kirjarinnan oivallus oli, että konkurssin sattuessa Siulan uusi ja arvokas kiinteistö siirtyisi panttausten myötä kokonaan kunnan omistukseen, eli muut osakkaat pullahtaisivat kultakaivoksesta pihalle. Kirjarinta iloitsi vielä siitä, että kun Siulaan saadaan 35 - 40 prosenttia yhteiskunnan tukea, olisi tuo prosentti laskettavissa kuprun tultua kunnalle alennukseksi hyvän kiinteistön arvosta.
Vasemmiston Terho Kinisjärvi kuittasi Kirjarinnan puheet joulusaduksi muistuttamalla, että kunta joutuu maksamaan kaikki avustukset takaisin jos Siula jytisee kiville. Esimerkiksi hän otti Riutulan, jossa kunnalle tuli Villin Pohjolan lähdön jälkeen kiire perustaa taas yksi yhtiö, ettei leirikeskukseen saatuja miljoonaluokan valtionosuuksia tarvitsisi pulittaa takaisin. Siivikko huomautti Lepistölle, että yhtiön panttikirjojen arvo olisi konkurssissa yhtä tyhjän kanssa. Hänestä niitä voitaisiin käyttää korkeintaan kunnan riesaksi jääneen kiinteistön tuleen sytyttämiseen.
Kinisjärvi muistutti siitäkin, että aiemmin päätettäessä Siulan vuokratontin hankintaan tarvittavasta kunnan osakepääomasta, kunnanjohtaja Timperi vakuutti, ettei kunnan tarvitsisi sen jälkeen panna Siulaan euroakaan. Kinisjärven mielestä lupaus petettiin roimasti nyt tehdyllä riskipäätöksellä, joka ei hänen arvionsa mukaan jää edes viimeiseksi. Kinisjärvi epäili, että inarilaiset saavat maksaa joidenkin ahaa-ajatuksista, joista ei haluta eikä osata perääntyä. Hän muistutti, että Siulan perimmäinen ´liikeidea´ oli Saariselälle tarvittava väestönsuoja.
Timperi vähätteli Inarin tähänastisia panostuksia matkailuun ja otti esille joitain muita Lapin kuntia. Hän laski kunnan sijoittaneen tähän mennessä Siulaan vasta 353 387,10 euroa eli 2 101 114,30 markkaa. Timperin mukaan muut Siulan osakkaat ovat sijoittaneet yhtiöön tähän mennessä yhteensä ´lähes saman summan´. Rahoilla on hankittu vuokraoikeus tonttiin ja purettu vanha Kelohovin ravintola.

Jotain tuttua verrattuna tämän päivän inarilaiseen päätöksentekoon? No ainakin optimismi ja sitä ruokkiva hyvä usko.