Inarin Luonnonystävät ja Inarijärvi-yhdistys ovat vedonneet
Metsähallitukseen Inarijärven Sarmivuonon ja Nanguvuonon alueiden rantametsien
säästämiseksi hakkuilta. Noita rantoja ei ole suojeltu Natura- tai
rantojensuojeluohjelmilla, vaan Metsähallitus on ne omalla jo vuosikymmenten
takaa olevalla päätöksellään säästänyt. Nyt kun alueelle ollaan laatimassa
kunnan toimesta osayleiskaavaa, on kaavaluonnokseen tullut rantoihin asti
ulottuva MP-merkintä. Se tarkoittaa kaavamääräyksen mukaan ”maa- ja
metsätalous- sekä poronhoitovaltaista aluetta, jolla turvataan nykyisten
elinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden sekä valtionmaalla myös poronhoidon
ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuudet”. Ja edelleen: ”Alueella
on lisäksi sallittua haja-asutusluonteinen rakentaminen muualla kuin rantavyöhykkeellä
maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43.2§ ja sitä voidaan käyttää pääasiallista
käyttötarkoitusta merkittävästi haittaamatta myös muihin käyttötarkoituksiin.
Alueella sallitaan metsälainsäädännön ja metsänhoitosuositusten puitteissa
tapahtuva metsien hoito ja käyttö. Erityislainsäädännön perusteella voidaan
osoittaa valtionmaan rantavyöhykkeelle luontais- ja sivuelinkeinojen kannalta
välttämättömiä rakennuksia. Rantavyöhykkeellä em. rakennuspaikan rakennusten
yhteenlaskettu kerrosala on enintään 40 neliötä”.
Kaavaluonnoksessa MP-alueen rantavyöhykkeitä seurailee
katkoviiva, jonka selitys ma-2 tarkoittaa ”maisemallisesti arvokasta aluetta,
jolla on voimassa MRL 43.2 ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus
(maisematyölupa)”. Sekä edelleen: ”Maisemalupa vaaditaan maisemaa merkittävästi
muuttavaa toimenpidettä, kuten maanrakennustyötä sekä avo- ja siemenpuuhakkuita
varten. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten
taikka myönnetyn rakennus- ja toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen
eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Maisematyölupaa koskevia
säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan
maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa”.
Vastauksessaan yhdistyksille Metsähallituksen metsätalouden
aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen
vakuuttaa Inarijärven rantametsien säästyvän uuttakin metsähallituslakia
sovellettaessa. Hänen mukaansa oli Ivalon alueen osayleiskaavoituksen
lopputulos valtion rannoilla mikä hyvänsä, vuoteen 2020 ulottuvassa alueen
luonnonvarasuunnitelmassa Inarijärven ranta-alueet ovat Metsähallituksen omassa
maankäyttöluokituksessa edelleen virkistysmetsää.
Korhonen selittää kaavaluonnoksesta annetusta, ma-2 alueiden rajausta kyseenalaistavasta Metsähallituksen lausunnosta, että siinä ainoastaan esitetään ulottamasta toimenpideluparajaa kauemmaksi rannoista kuin mitä rantamaisemien turvaaminen todella edellyttää. Hänestä tarpeettoman laaja rajoitusalue voisi vaikeuttaa myös virkistyskäytön kehittämistä.
Korhonen selittää kaavaluonnoksesta annetusta, ma-2 alueiden rajausta kyseenalaistavasta Metsähallituksen lausunnosta, että siinä ainoastaan esitetään ulottamasta toimenpideluparajaa kauemmaksi rannoista kuin mitä rantamaisemien turvaaminen todella edellyttää. Hänestä tarpeettoman laaja rajoitusalue voisi vaikeuttaa myös virkistyskäytön kehittämistä.
Vanhan rakennuslain aikana vuonna 1993 laaditussa
Inarijärven osayleiskaavassa ranta-alueet on merkitty MU-alueiksi eli
”metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilu- ja ympäristöarvoja”. Kaavamerkintää on
lisäksi täydennetty määräyksellä, jonka mukaan alueilla ei sallita ollenkaan
metsätaloushakkuita tai muita ympäristökuvaa olennaisesti muuttavia
toimenpiteitä. Kirsi-Marja Korhosen mukaan kaavamääräys on ristiriitainen ja uudenlaiset
merkinnät vastaisivat paremmin nykylain mukaisia aluevarausmerkintöjä.
Jos Metsähallituksen tarkoituksena on todella säästää
Inarijärven rantametsät hakkuilta, voitaneen aivan hyvin nyt kaavaluonnokseen
piirretty ma-2 linjaus, ehkä hieman tarkistaen, muuttaa kaavamääräyksen
sisällöltä metsätaloushakkuut kieltäväksi rajaksi. Nimittäin nyt tuon linjan
selitys on vähintäänkin epäselvä ja epämääräinen, puhutaanhan siinä muun muassa
avohakkuista, joita ei Inarissa ainakaan Metsähallitus ole tehnyt eikä tulle
tekemään. Ja millainen on seuraavan luonnonvarasuunnitelman rantametsiä koskeva
luokitus?
Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja se voi pitää perustellusti
ja selvin määräyksin Inarijärven rantametsät sellaisessa luonnontilassa, jossa
ne nytkin ovat poronhoidolta ja muulta ihmisen aiheuttamalta toiminnalta jotenkuten
säästyneinä.
Metsähallitusta metsätalousyhtiöineen sitoo uusi laki, joka
edellisen tavoin edellyttää siltä valtionmaiden käytössä ja hoidossa luonnon
suojelemista sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja edistämistä. Inarin kunnassa tehdään parhaillaan uutta
kuntastrategiaa, jossa työssä olen mukana ja jossa kunnan imagoa tunnutaan
pohjustavan kovasti alkuperäisen luonnon ja erikseen Inarijärven varaan. Kun
näin on, lienee aiheellista odottaa, että Metsähallituksen ja Inarin kunnan
intressit käyvät yhtä jalkaa Inarijärven rantametsien säästämiseksi.
Veikko Väänänen
Inarin kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja
(Kirjoitus paikallislehti Inarilaisessa 27.4.2016)
Riittää kun yksityiset hakkaa rannat pilalle.
VastaaPoistaTuo ok. Miten se Nanguniemi?
VastaaPoistaOlen tuosta kantani jo taannoin ilmaissut eli en kannata suuria erillisiä loma- ja matkailupalvelutaajamia Inarijärven rannoille. Jos ja kun sellaisia kaavoitetaan ja sittemmin rakennetaan, ne tulisi sijoittaa olemassa olevien kylien yhteyteen, niiden palveluja ja muuta elinvoimaa tukemaan. Toki myös liikenteen pääväylien ja sähkön saannin äärelle sijoittuvat kohteet ovat mielestäni mahdollisia. Nythän Ivalon alueen osayleiskaavassa pyritään tällainen lomataajama tuomaan Nellimin kylän yhteyteen. Veskoniemessä vastaavaan olisi varmasti mahdollista ja kunta sieltä hankkimansa maa-alueen kaavoittamalla voi tuota kehistystä osaltaan edistää. Inarin kirkonkylän tuntumaan on uutta isompaa valtionmaalle tulevaa loma-aluevarausta haeskeltu ja se on sijoitettu nyt kai Inarijärven osayleiskaavaluonnoksessa niinkin kauas kuin Ukonjärven päähän. Myös Kittilän tien varteen heti kylän laitaan on piirrelty isompi varaus sekä useita pienempiä myös Inarijärven äärelle. Yleisesti arvioiden kyllä luulisi varauksia olevan nyt tarjolla ilman että aivan käytännössä korpeen eli Nanguniemeen ruvetaan teitä, sähköä ja muuta kunnallistekniikkaa vaativaa lomakaupunkia kaavoittamaan.
PoistaPartakon puolelle muutamia pienempiä lomakeskittymiä oli jossain vaiheessa luonnosteltu, mutta sen suunnan asukkaat torppasivat moiset aikeet niin voimakkaasti, että nuo lienee pyyhitty kaavaluonnoksesta pois.
Sait lukijan!
VastaaPoista