Päättäjät ja ”yhtiömiehet” pässeinä narussa

Olipahan melkoinen kunnanhallituksen kokous 7.3.2016!

Jos aloittaisi esityslistan alkupäässä olleesta Inergia Oy:stä, sen yhtiökokousasioista. Kunnanhallituksen kuuluu kuntakonsernissa evästää kunnan energiayhtiön vuotuiseen yhtiökokoukseen valitsemansa edustaja käyttämään omistajan ääntä sääntömääräisinä käsittelyyn tulevissa yhtiön tilinpäätöksen vahvistamista, yhtiön tuloksen käsittelyä sekä hallitukselle ja toimitusjohtajalle myönnettävää vastuuvapautta koskevissa asioissa.

Yhtiökokousedustajana olevan kunnanjohtajan päätösesitys koski juuri noita, joiden lisäksi tuli valita edesmenneen Ulla Kemppaisen tilalle yhtiön hallitukseen uusi jäsen.

Itse Inergian tilinpäätösasioista ei ollut huomautettavaa. Koko Inergia-konserni on repinyt viime vuonna verojen ja muiden vähennysten jälkeen runsaat 1,7 miljoonan euron voitot ja tulouttaa Inergia Oy:n kautta omistajalle eli kunnalle 700 000 euron osingot. Lisäksi yhtiö maksaa kunnan kalatalousrahastolle sen yhtiöön bulletlainana ”sijoitetulle” 1,2 miljoonan euron pääomalle reilun viiden prosentin koron eli jotain 60 000 euroa.

Noiden lukujen alla on tietenkin ehkä saivartelua kiinnittää huomiota jonkinlaiseen minusta turhalta ”korsupolkujen koristelulta” vaikuttavaan pipertämiseen, jota Inergian toimintakertomukseen on kirjattu. Tällaisia ovat hankkeet monopoliyhtiön yritysilmeen kehittämiseksi sekä jonkin 1950-luvun voimalaitosrakentamisesta kertovan valokuvanäyttelyn rakentamisesta Kirakan voimalaitoksen konehalliin. Kyllähän näihin kaikenlaisiin kivoihin saadaan aina kymppitonneja uppoamaan – kun niitä kerran on mistä upottaa. Viime vuoteen sisältyi myös erilaista edustamista ja juhlintaa Venäjän sähkön tuontisiirron 50-vuotisjuhlan merkeissä.

Tuo itse sähkön tuonti sen sijaan ei tällä hetkellä kovin juhlimisen arvoista ole – siis määrällisesti.

Kunnanhallituksessa yhtiökokouspykälä pyörähti uuteen kuosiin kun kunnanhallitus joutui antamaan syntyneessä luottamuspulassa potkut Inergia Oy:n koko hallitukselle. Kävi ilmi, että kyseinen hallitus oli päätynyt tekemään kunnanhallituksen aiemman päätöksen vastaisen päätöksen, kävellyt siis omistajan tahdon ylitse, En rupea asiaa tässä vaiheessa sen kummemmin tarkentamaan, mutta se liittyi kuntakonsernin yhtiöiden ja yhteisöjen kokonaistarkasteluun aluillaan olevan kuntastrategiatyön yhteydessä, jota tarkastelua ja ajoitusta Inergiassa ei ehkä otettu vakavissaan saati maltettu odottaa. Kyse on siis organisaatiosta, sen hallinnosta sekä perimmäisenä vielä omistajastrategiasta, joka jälkimmäinen pohdinta käynnistyi aikanaan edellisen kunnanjohtajan Reijo Timperin aikana.

Kunnanhallituksen yksimielisesti esittämää Inergia Oy:n uutta hallitusta vetämään asettuu tehtävässä aiemminkin ollut Toini Sanila.

Jos energiayhtiön hallitusta on viety ja se vikissyt, tuli vähän samanlainen tunne kun sai eteensä laskelmat Törmäsen kyläkoulun peruskorjauksen hinnasta. Täytyy heti sanoa, että siinä muutamien märkä päiväuni taisi toteutua – ehkä ihanampana kuin siihen uinahdettaessa oli osattu odottaakaan.

Täytyy päättäjänä todeta olevansa todella heikoilla kun koettaa hahmottaa asioita erilaisten asiantuntijoiden ja virkavastuullisten viranhaltijoiden laskelmien ja esitysten perusteella. Kaiken tämän Törmäsen ”keissinkin” opetuksena joudun toteamaan, etten edelleenkään luota juurikaan kulloinkin annettuun ”varmaan tietoon”. Enemmän uskon asioiden tarkoitushakuiseen ohjailuun ja ainakin päättäjien aliarviointiin. Tuon jälkimmäisen on muutama viranhaltija joissain yhteyksissä aika suoraan kyllä ilmaissutkin ja todennut luottamushenkilöiden olevan pelkkä riesa kunnallisten asioiden hoidossa.

Demokratia on tympeä muinaisjäänne yhteiskunnan toiminnoissa?

Törmäsen koululla siis epäiltiin – ei satavarmasti todettu – sisäilmasta johtuvia oireiluja. Niiden takia ruvettiin koulun kuntoa selvittämään ja päätettiin oitis esittää koulun lakkauttamista ja sitten oppilaiden siirtämisestä turvaan ja korjausten ajaksi Ivalon alakoululle. Sitä ennen alakoululta oli haahuiltu 5. – 6. –luokkalaisten oppilaiden siirtämistä tilapulan takia Ivalon yläkoululle, tiloihin, joissa on ollut epäiltyjä sisäilmasta johtuvia oireiluja. Ja joita epäilyjä on kirjattu nyt jälkeenkin.

No, ei siirretty oppilaita yläkoululle kun tilapula Törmäsen oppilaiden tulosta huolimatta alakoululla yllättäen hellittikin!

Ensimmäinen asiantuntija-arvio Törmäsen koulun korjauskuluista oli 350 000 euroa. Helppo nakki, ajattelivat päättäjät, mutta jotkut kunnan viranhaltijat olivat jo silloin varmoja, ettei tuo summa riitä. Seuraava arvio liikkui jossain 700 000 eurossa ja sen jälkeen alettiin kilpailla kuka löisi pöytään rankimman arvion. Valtuustokäsittelyssä, jossa korjauksiin varattiin 800 000 euroa, tietävimmät maalailivat ainakin kahden miljoonan euron kustannuksia. Mihin lienee näkemys pohjannut, mutta aika hyvin se osui lopulta yhteen nyt saadun vajaan 2,5 miljoonan euron (alv 0%) kustannuksen kanssa.

Tuo summa tarkoittaa, että koulun peruskorjauksen neliöhinnaksi saatiin pyöristäen 3020 euroa neliöltä (alv. 0%)! Kun tuore valtakunnallisen laajapohjaisen rakennusalan suhdanneryhmän (Raksu) keskiarvohinta julkiselle uudisrakentamiselle pääkaupunkiseudun ulkopuolella on pyöristäen 2550 euroa neliöltä, jää siinä päättäjä ihmettelemään kuka häntä oikein taluttaa ja millä vilpittömyydellä.

On selvää, ettei kenenkään päättäjän kantti kestä lähteä noin huiman kustannusuhkan alla jatkamaan Törmäsen kouluremonttia. Se todettiin ainakin kunnanhallituksen kabinetissa – saa nähdä löytyykö valtuustosta joitain rohkeampia.

Kun tiedän, että Ivalon yläkoululla on raportoitu sisäilmaongelmista ja niiden lähteitä ollaan parhaillaan muun muassa laboratoriokokein selvittämässä, joudun Törmäsen kohdalla, harjoitettu äärimmäisen vakava suhtautuminen huomioiden, laskemaan paljonko Ivalon yläkoulun yhtä perusteellinen peruskorjaus maksaisi.

Reilun 3000 euron neliöhinnoin laskemalla päästään yli kymmeneen miljoonaan (10 000 000 €) euroon.

Kun tuohon lasketaan yhteen Ivalon alakoulun ilmeisesti jälleen esiin nouseva tilapula, koululla muhivat mahdolliset terveysuhkat sekä rakennuksen pelkän iän lähentämät korjaustarpeet, löytyisikö siitä toinen kympin setti? Lisäksi jos kirjaisi tuohon laskuun Inarin kirkonkylän koulun yhteydessä olevien päiväkotien ja terveystalotilojen oireilut, sitten Saariselän päiväkodin tila- ja muut ongelmat sekä vielä tietenkin aina potentiaalisen kulukohteen, jäähallin ja urheilutalon, on ihan mielenkiintoista odotella millaisia päätösehdotuksia virkavastuullisilta alkaa meille pässeille sadella.

Niin, ja en toki unohtanut Männikön vanhainkodin peruskorjausta, Ala-Männikön ikäihmisten osin tulvan kokeneiden asuntojen uusimista ja kuulemma kunnassa on paha pula vuokra-asunnoistakin. Sosiaali- ja terveystoimen uudistus (sote) vaikuttaa jatkossa siihen mitkä kiinteistöt jäävät kunnan omaan käyttöön ja mitkä siirtyvät joko omistajavaihdoksen ja tai vuokrauksella tuleville sote-itsehallintoalueille. Tuokin asia joudutaan ottamaan huomioon kunnanhallituksen nyt päättämässä, pikaisesti käyntiin polkaistavassa tilaohjelman laadinnassa.

Ja mitä noihin koulujen miljoonaremontteihin tulee, olen kyllä yhä vahvemmin sitä mieltä, että Ivaloon kannattaa rakentaa ihan uusi koulukampus ala- ja yläkouluineen. Nyt nähdyillä hinnoilla uudisrakentaminen kun näyttää reilusti halvemmalta kuin vanhojen korjaaminen.

Ainakin viimeisimpiin asiantuntija-arvioihin kuin kettinkivartiseen lapioon nojaten.

Vielä pari sanaa satamista:

Kunnanhallitus päätti taustapohdintojen perusteella vuokrata Metsähallitukselle ylivoimaiseksi ylläpidettäväksi muodostuneen Nanguniemen sataman nimellisellä vuokralla ja ostamalla sataman rakenteet 1500 eurolla.

Päätöksen lähtökohtana on turvata sataman puolesta kovin huolissaan olleiden veneilijöiden ja Lapin Kansan uistelujoukkueen mahdollisuus päästä järvelle vaikka joulukuussa. Näin siihen asti kunnes Veskoniemen sataman laajennus on saatu tehtyä. Kiirehdin kokouksessa Veskoniemen kaupan viimeistelyä ja se luvattiin myös tehdä. Veskoniemen laajennukseen liittyy sataman vesialueen laajennuksesta sopiminen ympäristölupineen. Näidenkään kanssa ei kannata viivytellä laajennuksen käyntiin saamiseksi.

Nanguniemen kohdalla täytyy ihmetellä, miksei Metsähallitus voisi vuokrata tai myydä aluetta yksityiselle toimijalle. Sellainen voisi saada kuntaa tehokkaammin sataman jopa kannattamaan. Kunnan määrärahat satamien ylläpitoon ovat todella vähäiset eivätkä nykyiset venepaikkamaksut kata menoja nekään kuin osittain. Mitä enemmän on satamia, sitä suhteellisesti heikommaksi käyvät mahdollisuudet niiden ylläpitoon.

Ellei sitten satamien käyttöä hinnoitella sekä venepaikkojen, muun käytön ja  palvelujen sekä investointien osalta vastaamaan todellisia kustannuksia.

Sen päivän haluaisin nähdä ja sen porun kuulla.
Ehkä itsellänikin virne naamalta katoaisi.