Jossittelua Törmäsen koululla

Inarin kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa äänin 14 – 12 – yksi tyhjää, että Törmäsen reilun 50 oppilaan koulu peruskorjataan. Toinen vaihtoehto oli lakkauttaa koulu ja sijoittaa Törmäsen ja Saariselän alueen alakoululaiset Ivaloon. Kun aiemmin Ivalon alakoulun oppilaita oli haluttu tilanahtaudella perustellen hajasijoittaa vajaakäyttöisiin Ivalon yläkoulun tiloihin, Törmäsen oppilaat mahtuivat nyt ihan kivuttomasti peruskorjausevakkoon Ivalon alakoululle. Näin päättäjille kerrottiin.

Nyt on Törmänen ollut muutaman kuukauden tyhjillään ja peruskorjaussuunnitelmat ovat meneillään. Aikataulun mukaan peruskorjaus käynnistyy maaliskuun alussa ja valmistuu takarajana vuodenvaihde 2016 - 2017.

Joitain vuosia sitten Inarissa käytiin kovaa koulukapinaa kun kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt ajoivat ala- ja yläkoulun keskittämistä yhteen kiinteistöön, joka oli kyläläisten mielestä väärä. Sadan oppilaan yhtenäiskoulu kuitenkin perustettiin ja se kävi ennustetusti oitis ahtaaksi. Asian kanssa on kuitenkin eletty ja pulinat pois.

Törmäsen kohdalla on sen sijaan esiintynyt mitä kummallisinta puuhastelua, jonka yhteinen nimittäjä näyttää olevan päätetyn kouluremontin torppaaminen ja ainakin sen järkevyyden kyseenalaistaminen. On ollut hämmästyttävää kuinka muutama päättäjä uhkailee jatkuvasti tekevänsä mitä tahansa pysäyttääkseen suunnitelman toteutuksen ja katsoo tietävänsä remontin maksavan toteutettuna miljoonia.

Koulupuolelta kerrotaan kuinka Törmäsen oppilaat viihtyvät erittäin hyvin Ivalossa ja että jollekin paluuta Törmäseen pohtineelle lapselle olisi luvattu vanhempien ohitse hänen voivan jatkaa kouluaan Ivalossa. Itselleni ovat useammatkin kunnan työntekijät viestineet – joko suoraan kasvotusten tai sopivasti kuulteni erilaisissa yhteyksissä – kuinka törmäsläisillä menee Ivalossa hienosti ja että ihanko tosi se koulu pitää rempata.

Aivan huippusuoritus oli sivistysjohtajan hiljattainen koulukuljetuskysely Törmäsen koulun nykyisten ja tulevien oppilaiden vanhemmille. Siinä kerrottiin osan huoltajista jo ilmoittaneen, etteivät heidän lapsensa palaa peruskorjauksen jälkeen Törmäseen tai aloita siellä kouluaan ja että nyt haluttiin tietää, oliko näitä Ivaloon jättäytyviä kuinkakin paljon lisää ”jos opetus alkaa Törmäsessä tammikuussa 2017”. Kirjeessä vanhempien luvattiin voivan vastata anonyymeina.

Kirjeestä kävi kyllä ilmi, että Törmänen tulee olemaan alueensa lasten lähikoulu ja että oppilaiden kuljetus muulle koululle olisi maksullinen lähikoululta eteenpäin. Se jäi jotenkin taka-alalle, että mikäli vanhemmat halusivat lapsensa muuhun kuin lähikouluun, heidän tuli tehdä asiasta oppilaskohtainen perusteltu anomus, jonka kunta hyväksyisi tai hylkäisi.

Kaikkineen olen kokenut Törmäsen koulun kohdalla ilmenneen loiskiehunnan ikävänä ja kunnallista päätöksentekoa loukkaavanakin asiana. Välillä joutuu kysymään onko luottamushenkilöiden nautittava päätöksistään viranhaltijoiden luottamusta, vai voisiko asia olla peräti niin, että viranhaltijoiden usein korostamaan virkavastuuseen kuuluu tehtyjen päätösten mukaan toimiminen.

Vaihdoin äskettäisen sivistyslautakunnan kokouksen jälkeen asiasta ajatuksia kunnanjohtajan kanssa ja meillä ei tuntunut ilmenevän näkemyseroja. Korostan, että toki sekä viranhaltijoilla että luottamushenkilöillä saa olla erilaisia näkemyksiä tehtyjen päätösten järkevyydestä, mutta että päätöksen synnyttyä kohtuullinen toive kai olisi sen mukainen samaan suuntaan soutaminen ja miksei sen osoittaminen uloskin päin.

Törmäsen koulu siis peruskorjataan. Maaliskuun alkuun asti koulu tietääkseni toimii kunnalta edellytettävänä hätämajoituspaikkana jos kunnan alueelle ilmaantuu yhtäkkiä kerralla jokin suurempi turvapaikanhakijoiden rypäs.

Kun Törmäsen koulu on peruskorjattu, se jatkaa kouluna, mikäli niin halutaan. Jos koulu jäisi ilman tarvittavaa määrää oppilaita, hyväkuntoiseksi tehty rakennus myydään tai vuokrataan johonkin muuhun käyttöön. Uskon, että kysyjiä sijainti huomioiden löytyy.

Kun kunnilta kysytään maahan pitemmäksi ajaksi tai pysyvästi jäävien pakolaisten sijoituspaikkoja, voitaisiin kunnostettu ja vaille suunniteltua käyttöä jäänyt koulu muuntaa helposti myös sellaiseksi. Tämä omana ajatuksenani ja vastauksenani kyselyihin siitä mitä Inarin kunta aikoo osaltaan tehdä pakolaisten sijoittamisessa ja kotouttamisessa.

(Kirjoitus on julkaistu 25.11.2015 paikallislehti Inarilaisessa)