Kun Inarin kunta ei ryhdy enää maksamaan konsulttia
selvittämään mahdollisuutta saada Peuravuonon sahalle yrittäjä, on se selvä
linjanveto metsätalouden lopettamiseksi Ylä-Lapissa.
Tällainen väite on singahtanut ilmoille tilanteessa, jossa
kunnanhallitus Peuravuonolla käytyään ja paikan surkeuden nähtyään päätti
esityksestäni selvällä enemmistöllä olla enää sijoittamatta kymmeniä tuhansia
euroja jonkun sahurin etsiskelyyn jollekin ilman kilpailutusta löydetylle
konsulttifirmalle. Tätä oli esittänyt Janne
Seurujärven esittelystä kunnan elinkeino-organisaatio Nordica, jonka
jälkeen kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari
Huotari otti salaiseksi kirjatun äänestyspäätöksen kunnanhallituksen
uudelleen harkittavaksi. Kunnanjohtaja Reijo
Timperi esitti edelleen Nordican päätöksen hyväksymistä, mutta toisin siis
kävi. Kunnanjohtaja ilmoitti jättävänsä päätöksestä kirjallisen eriävän
mielipiteensä, jota en ole vielä nähnyt.
Myös kunnanhallituksessa Peuravuono-asiaa piti käsitellä
salaisena, mutta kyseenalaistin moisen menettelyn ja kovin nöyrästi jouduttiin
myöntämään, ettei salaiseksi kirjaamiselle löytynyt perusteita. Ainoastaan
konsultille aiottu palkkio komissioineen katsottiin kuuluvan ”liikesalaisuuden”
piiriin. En siitä ruvennut enää tinkaamaan, vaikka kovin epätodennäköiseltä
noidenkin salassapidon oikeutus tässä tapauksessa tuntuu.
Ennen kunnanhallituksen kokousta tehdyllä sahakäynnillä
Janne Seurujärvi kertoi parhaillaankin erään potentiaalisen sahayrittäjän
neuvotelleen mahdollisuudesta tulla Peuravuonolle. Tarkempi kysely jätti
sellaisen mielikuvan, ettei noissa neuvonpidoissa ole kovinkaan pitkälle edetty. Ja miksi sitten enää konsulttia palkkaamaan jos kysyjiä kuitenkin
tuntui riittävän? Sahahan on ollut myynnissä jo vuosissa ja uskon mahdollisten
yrittäjien olevan hyvinkin tietoisia mahdollisuudesta päästä kehittämään
1970-luvun jo silloin käytetyllä tekniikalla varustettua sahaa.
En siis usko hevin ketään toimijaa löytyvän, ellei sitten
kunta pukkaa hänelle muutamaa miljoonaa kouraan starttirahaksi.
Kunnanhallituksessa vain Toini Sanila, Timo Väisänen
ja Valtteri Huhtamella olivat
konsultin pestaamisen kannalla. Heidän linjanaanhan on olla aina samaa mieltä
kunnanjohtajan kanssa.
Ennen kokousta käydyssä sananvaihdossa tuli esille ajatus ”viimeisestä
yrityksestä” löytää Peuravuonolle yrittäjä sekä tuo poliittinen uhkaus siitä,
että konsultin palkkaamatta jättäminen olisi linjaus metsätalouden
lopettamiseksi Ylä-Lapista.
Naurettavampaa väitettä saa hakea, mutta kaipa sillä jotkut
uskovat olevan poliittista käyttöä!
Totesin kunnanhallituksessa ajan olevan nyt kypsä pohtia
Peuravuonon alueen muuta käyttöä. Kun saha ostettiin kunnalle, kehuttiin kaupan
julkistamisen yhteydessä kuinka ostos on takuuvarmasti kannattava; jos sahaus
joskus loppuu, voisi paikka olla mitä mainioin lomakeskuksen tontti upean
Nanguvuonon perukan rannalla.
Nyt tiedetään, että Peuravuonon sahan alue ”mustine
vuorineen” tulee olemaan kallis puhdistettava ja kunnostettava. Myrkkymaitten
ajattaminen jonnekin ongelmajätelaitokselle ei ole halpaa ja jo pelkkä
rakennusten purkaminen kysyy pätäkkää.
Sahakäynnillä todettiin, että osa rakennuksista on vielä
kohtuullisesti pystyssä ja niinpä jotain käyttöä noille halleille ehkä
voitaisiin löytää. Lämpöjä sahan rakennuksiin ei enää ilman uusinvestointeja
saada, sillä lämpökeskus vesijärjestelmineen on sananmukaisesti sökönä.
Laitosta aikanaan käyttänyt Kari
Akujärvi kertoi jo tuolloin kalastajan ”sydvestin” olleen käypä kapine
lämmitysputkistojen alla kuljettaessa. Nyt laitteiston ruostuessa jo tovin
aikaa käyttämättömänä sen kunto tuskin on ainakaan kohentunut.
Sahakäynnillä Janne Seurujärvi muisti kertoa, ettei ollut
tekemässä sahakauppaa kunnalle, vaan oli niihin aikoihin eduskunnassa. Oheisen Inarilaisesta olevan lehtileikkeen mukaan hän oli kylläkin jo ottamassa sahan avaimet vastaan ja
ojentamassa ne saman tien Morven Ltd Oy:n edustajalle.
Mutta mitäkö noita tuollaisia yksityiskohtia muistelemaan!
Mutta mitäkö noita tuollaisia yksityiskohtia muistelemaan!
Ei tuo Janne hoksannu ettei jokaiseen kuvaan kannata rientää hymyilemään!
VastaaPoistaEi pidä täysin paikkaansa että vesijärjestelmä olisi sökö, käytin kuutiotolkulla glykolia ja 2 kuukautta aikaa sen suojaamiseen. Kaikki mahdollinen on tehty että ainakin jäävauriot on saatu estettyä. Roudan ja ruosteen tekosia se ei tietenkään estä täysin, mutta voi olla mahdollista lämmittää öljyllä esim pelkkää työstöhallia ja korjaamoa ja sulkea kuivaamo ja saharakennus lämmityksestä.
VastaaPoistaJotain käyttöä purkamisen vaihtoehdoksi kannattaa keksiä, koska laitoksen purkamisen ja siivouksen hinta ei ole lähelläkään ihmisten arvioita. Miljoonalla saa rakennukset nurin ja purettua, mutta kun maata aletaan vaihtamaan niin siihen tulee jo ehkä x4 ja ette edes halua tietää mitä siellä on haudattuna vanhoilta ajoilta. Määrän tiedän suunnilleen pelkän vanhan kaatopaikan kohdalla ja se ei ole halpaa kuultavaa ja se on vasta se läjitysalue, pieni osa koko tienoosta.
Jos jonkun saa käynnistämään laitoksen, sen voi halvimmillaan tehdä 1,5milj€:n satsauksella, mutta sillä hinnalla on vielä ne vanhat koneet käytössä ja startti tauon jälkeen ei ole helppoa, ei ollut edes pelkän kesäloman jälkeen. Metsähallitus haluaa puolen vuoden sopimuskauden arvosta puolet vakuutena, ennen kuin tuo ainutta risua kentälle. Jo pelkästään se satsaus on korkea kuusinumeroinen, eli ihan pikku toimija siihen ei pysty, kuten nähtiin pari vuotta sitten. Toivottavasti jotain metsäteollisuutta täällä vielä nähdään, ikävä kyllä sitä tuskin enää Peuravuonon kentillä tapahtuu.
Ei tähän mitään konsultteja kannata lihottaa, kyllä suomen pienissä sahapiireissä tiedetään että tällainen paikka on täällä. Jos se jollain kiinnostaa, se kyllä hankkii omat investointitukensa ja alkaa touhuamaan.
Jos purkuun kuitenkin mennään, niin on olemassa "sahojen saattohoitajiksi" sanottuja firmoja, jotka ostaa laitteet pois ja jobbaa eteenpäin. Peuravuonossa on arvokastakin konetta, vaikka ne ei maallikolle siltä näytä ja siihen kannattaa käyttää jotain alan oikeaa asiantuntijaa arvioimaan, ei kuitenkaan mitään konsulttifirmaa rahastamaan kuntaa.
Terveisin Peuravuonon sahan viimeinen päällikkö.
Kävikö sahan viimeinen päällikkö kiristelemässä vuotavat laippaliitokset sen jälkeen kun lämmöt oli otettu pois ja glygoli jäähtynyt.Jos et ymmärrä kysymystä saat ollakin VIIMEINEN PÄÄLLIKKÖ kuka lienetkin!
VastaaPoistaKysymys lähtee oletuksesta, että glykoli on pumpattu verkostoon kun se on ollut täynnä ja kuumana. Näin ei ole, vaan se ensin tyhjennettiin kokonaan vedestä. 50% Glykoliseos tehtiin valmiiksi kuution IBC-kontteihin ja erillisellä pumpulla käytiin läpi piiri kerrallaan ja hankalissa paikoissa putki kerrallaan. Koko putkisto huuhdeltiin seoksella huolellisesti ja aine luonnollisesti jäi alimpiin putkiin ja rakennusten välisiin maanalaisiin. Ja sama operaatio sprinklerijärjestelmälle. Jos kysyjä ei ymmärrä että on useita tapoja tehdä kyseinen operaatio, niin ei pidä kysellä tuolla asenteella.
PoistaJa hyvin suurella todennäköisyydellä olen se viimeinen, tuskin siihen enää ketään muuta tulee. Minulla oli se ikävä tehtävä pistää porukka lomautukselle odottelemaan potkuja ja jäädä vielä itse ajamaan alas koko laitos.
Olisin mahdollisia tulevia päätöksentekotilanteita varten kiinnostunut saamaan taustatietoa mitä kaikkea siellä eri puolilla aluetta on maaperässä tai siihen yhteydessä. Eli tietoa mitä, kuinka paljon ja missä. Myös nuo laitoksen kuntoon liittyvät yksityiskohdat ovat tarpeellista tietoa.
VastaaPoistaTämä julkisen blogin ohella minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostilla tai facebook-viestillä.
En ole varma, mutta käsitys jäi että Vapo kustantaisi alueen siivouksen mahdollisista myrkkyjäämistä?
VastaaPoistaKyllä Vapo kustansi saha-alueen rantapuolen siivousta. Työn lopputarkastusraportti on tuolla heinäkuisen kirjoitukseni hännillä. Kyse oli kuitenkin vain osasta aluetta ja raportistakin käy ilmi, että jäämiä on siellä täällä ja että uusi kartoitus on tarpeen mikäli alue poistuu sahakäytöstä ja rakennuksia puretaan.
PoistaTuo muuhun käyttöön kunnostaminen tässä vähän hirvittää sekä tuon raportin, että alueesta kerrottujen kuvausten perusteella. Uusi ja tarkempi tarkastus voi tuoda eteen todella suuret kustannukset.
Luulisi sen olevan myös Vapon vastuulla??
PoistaR
Paitsi että kunta vapautti Vapon tuosta vastuusta kaupan yhteydessä. Toisaalta tekisi kyllä mieli katsoa voidaanko ympäristön pilaamisen vastuusta kauppasopimuksella päästä.
PoistaVapo siivoutti muutamia pahimpia paikkoja, joista siirrettinkin muutama sata tonnia jätekäsittelyyn. Oliko nyt Tornioon tai Kemiin(pahimmat paikat jäi edelleen koskematta). Lisäksi Vapo kustansi rannan siivouksen, josta siirrettiin vanhaa parkkimoskaa muistaakseni 25 000-30 000 m3, jos ei enemmänkin. Sitä ei tosin viety sitä vanhaa kaatopaikkaa pidemmälle, eli sillä parkilla peitettiin juuri ne vanhat murheet, joista tuossa ylempänä mainitsin. Siellä lajitteluun menevää jätettä ja ongelmajätettä on ainakin tuplat tuohon kuutiomäärään. Vedessä olevat uppotukit, uittoon liittyvät paalut ym. moska pohjassa on edelleen koskematta, vaikka niitäkin piti alkaa siivoamaan, firma ehti kaatua ennen sen aloitusta.
VastaaPoistaJa se maidenvaihto alkukesällä 2011 oli vain lusikallinen siihen verrattuna mitä sinne pitää vaihtaa, jos aluetta aiotaan muuhun tarkoitukseen käyttää. Tuokin pienehkö operaatio maksoi yli 100 000€ sen maanajon osalta ja ainakin saman parkinajon osalta. Siitä voi saada vähän suuntia mitä se lopulta voi kustantaa, kun maita kuskataan sitten kymmeniä kertoja enemmän.
Ja saako vanhaa kyllästämöaluetta koskaan ottaa asumuskäyttöön lain mukaan? Sekin varmaan nykyistä omistajaa luulisi kiinnostavan onko alkuperäisellä sotkijalla vielä vastuuta siivouksesta vai siirtyykö se myyntisopimuksilla.
Tuo viimeinen kysymyksesi juuri on se mitä pitää selvittää. Vanha kaatopaikka lienee se "Musta vuori", josta muutamat entiset vapolaiset ovat kehottaneet minua ottamaan selvää.
PoistaEhdottomasti kannattaa selvittää, se kustannus voi pahimmillaan olla korkea 7 numeroinen summa. Vapolla pyörii niin isot rahat ja kymmenien ja satojen miljoonien Eu-tuet, että on vähintään kohtuullista jos joutuisivat putsaamaan entisen alueensa. Muutama vuosi sitten lopettivat Forssan sahan, työnsivät koko alueen sileäksi ja vaihtoivat alueen kaiken maan ja myi tontin muistaakseni kauppakeskuksen pohjaksi. Ei mennyt montaa kuukautta kun resursseja piisaa, mutta maksoi monta miljoonaa.
VastaaPoistaSe on juuri se, siellä riittää ylläreitä autonrungoista öljytynnyreihin ja akkuihin. Taitaapa olla haudattuna kokonainen keskimoottori venekin ja tolkuton määrä parkkia ja muhaa ja kaikkea jätettä laidasta laitaan. Väri johtuu siitä että sinne läjitettiin ennen lämpökeskuksen tuhkakaivojen tuotos. Viime vuosina se kelpasi jätevesilaitokselle, samoin kuin se rantaan kerääntyvä jäteparkki. Ilmeisesti oli hyviä aineksia heidän prosesseihin.
Asia pitää ottaa selvitettäväksi. Mielenkiintoinen tuokin, että jätekasaa on "uusiokäytetty".
PoistaVoisiko siitä tehdä jonkinlaisen rikosilmoituksen tai ilmoittaa ympäristöministeriöön. Ei kai Timperi voi päättää kunnan puolesta vastuuvapautta Vapolle vaikka olisi niin luullutkin. Asia pitää ottaa uudelleen esiin ja katsoa loppuun saakka.
VastaaPoistaR
Kuten edellä: asiaa pitää ruveta selvittämään.
PoistaAsia tuli tietoon joitain aikoja sitten ja käsittääkseni myyntiaikeita on toppuuteltu.
VastaaPoista