Kunnanhallitus tutustui eilen Saariselän asioihin.
Ski Saariselkä Oy:n rinneravintolan alakerrassa pidetty
keskustelutilaisuus alueen toimijoiden kanssa keräsi hyvän osanoton ja minusta hyvä
oli myös käyty keskustelu. Sen sisältö vain pani pohtimaan millainen henki
Saariselän kehittämisessä vallitsee itse keskuksessa? Onko tuo henki paras
mahdollinen – tai hyvä laisinkaan?
Ehkä on syytä olla synkistelemättä, mutta jotain ytyä lisää
jäin mielessäni kaipaamaan. Tuntuu siltä, etteivät muutamat asiat ole mäellä
muuttuneet siitä kun olin niiden kanssa tekemisissä toimittajana. Yksi
tällainen muuttumaton asia on marina Saariselän heikosta medianäkyvyydestä.
Ihmetellään kilpailijoiden Levin ja Ylläksen jatkuvaa esillä olemista. Jopa
Luosto on ollut paremmin näkyvillä kuin sinällään hyvää matkailun tulosta
takonut Saariselkä.
Koetin puolestani keskustelussa tuoda esille, että syy
mediajulkisuuden vähyyteen löytyy kyllä peilistä. Kun kunnankin kabineteissa on
joskus pohdittu sitä mistä Saariselälle löydettäisiin kasvot Levin Päivikin tai
Ylläksen kyläkauppiaan tapaan, en näe moista Big Brother -julkisuutta sittenkään
miksikään avaintekijäksi. Kyse on lopulta siitä, että keskusta tarjotaan
aktiivisesti ja omaleimaisesti näkyville ja että on myös oikeasti tarjottavaa.
Saariselälle kaivataan lisää tekemistä. Tämä tarve nousi
eilisessä keskustelussa hyvin esille ja tuon näkemyksen voin osaltani hyvin
allekirjoittaa. Erilaiset ja eri hintaluokan ohjelma- ja viihdepalvelut sekä
esimerkiksi Kaamosjazzin tai Tunturibluesin kaltaiset tapahtumat elvytettyinä
ja kehitettyinä ovat tekijöitä, joihin Saariselän kehitys voi jatkossa nojata.
Tapahtumien kohdalla keskeistä on kuitenkin yhteistyö, sillä yksittäisten toimijoiden varaan niitä ei voi loputtomiin sälyttää.
Toinen asia on luonnollisesti se, että Saariselälle myös päästään kotimaasta ja
maailmalta. Eli että lennot ja muukin liikenne vaikkapa väkirikkaan lähialueen
Murmanskin suunnalta saadaan pelaamaan.
Hieman ihmeissään kunnanhallituksen retkikunta oli
vierailtuaan keskustelutilaisuuden jälkeen konkariyrittäjä Jussi Eiramon Santa´s Resort Kakslauttasessa. Lappilaisittain
katsoen keskelle ei mitään, tavalliselle mäntykankaalle ”Nato-voimalinjan”
varteen, on noussut upea ja upeasti rakennettu matkailukeskus, joka omistajansa
mukaan tunnetaan pitkin maailmaa. Ongelma vain näyttäisi olevan siinä, ettei
kaikkia Kakslauttasen kymmeniä tuhansia matkailijavieraita saada majoitetuksi
Saariselän alueelle. Ja toinen ihmeellinen asia oli se, että kauimmiltaan
matkailijoita kuljetetaan Kakslauttaseen Ruotsin Luulajan lentokentältä!
Jotenkin jäi pohtimaan tuon majoitusongelman osalta sitä,
mahtaako yhteistyö Saariselän alueen majoitus- ja muiden yritysten kesken pelata
viimeisen päälle hyvin. Tokihan kyse on siitäkin millä hinnalla Saariselän tai
Inarin alueen muiden hotellien pitäisi Santa´s Resort Kakslauttasen joulu- ja
revontulimatkalaisia majoittaa ja onko noihin aikoihin edes kapasiteettia
riittävästi, mutta mutta…
Jäi sellainen maku, etteivät kaikki palvelun ja yhteistyön palikat
ole aivan kohdallaan.
Saariselän vierailunsa jälkeen kunnanhallitus piti
kokouksensa, jonka esityslistalla oli muun muassa Saariselkä-yhtymän
suunnittelun aloittaminen. Kuten aiemmin kirjoitin, moista Saariselän uuden
kaava-alueen yhdyskuntarakentamista toteuttavaa yhtymää kaavaillaan Saariselkä
Oy:n ympärille ja kuviossa Saariselkä Oy toimisi alueen kunnan omistamien
tonttien myyjänä. Toinen tonttien omistaja on Metsähallituksen Laatumaa.
Saariselkä-yhtymässä mukana olisivat muun muassa kunnan energia- ja vesiyhtiöt,
jotka urakoittaisivat uuden kaava-alueen sähköistyksen ja vesihuollon. Lisäksi
alueelle tietenkin tarvitaan tiestö ja vieläpä laajakaistakin.
Voin kertoa, että päättäjien puolella ajatus moisesta
yhtymästä sai aluksi varauksellisen vastaanoton. Se näkyy varmasti myös
aiemmasta kirjoituksestani. Kysyttiin, miten kunta on voinut tätä ennen tehdä
maakauppoja ja kaava-alueiden kunnallistekniikat ilman mitään yhtymiä?
Tuo kysymys on tietenkin edelleen voimassa. Voidaan kuitenkin
myös kysyen vastata, että miksi ei pantaisi yhtä yhtiötä hoitamaan
kokonaisuutta? Jos kunta joutuisi ottamaan muutaman miljoonan lainaa
rakentaakseen Saariselän uuden kunnallistekniikan ja jos kunnan tekninen toimi
joutuisi teettämään tarvittavat työt niitä urakoittaen, miksei velanottoa ja -hoitoa
sekä rakennuttamista voisi hoitaa myös kunnan yhtiö?
Minulle keskeinen kysymys on asiassa se mihin joutuvat
Laatumaalta sen tonttien myynnistä kunnalle sovitut Saariselän
kehittämiskorvaukset. Epäilin niiden jäävän Saariselkä Oy:n hoteisiin, mutta näin
asia ei sitten kaiketi olisikaan. Korvausrahat, joita vuosien varrella pitäisi
kertyä miljoonia euroja, tulisivat suoraan kunnalle, jossa niiden ”kodiksi”
ilmeisesti pitäisi perustaa oma rahasto tai muu taseyksikkö ja jossa rahojen
käytöstä päättäisivät viime kädessä kunnanhallitus ja -valtuusto.
Minusta tuollainen kehittämisvarojen ohjaaminen ja käytöstä
päättäminen voisivat luoda läpinäkyvän ja Inarin matkailun kehitystä laajemmin
arvioivan käytännön, kuin jos kehittämismiljoonia pyöriteltäisiin jonkun yhtiön
piirissä.
Jos tuolta pohjalta Saariselkä-yhtymää jatkossa kehitellään,
on se mielestäni selvittämisen arvoinen asia. Tokihan selvitykseen sisältyy
vielä lisäkysymyksiä kuten vaikkapa verotuksellisia.
Saariselän kehittymisen suuri avainasia on joka tapauksessa
se, miten uuden kaava-alueen tonttikauppa lähtee toteutumaan ja tuoko tuo
kauppa alueelle mahdollisesti myös uutta kaupallista majoitus- ja
palvelutarjontaa. Kun Laatumaan kehittämiskorvauksia alkaa jossain vaiheessa
kunnan tilille kilahdella, niillä sitten voidaan edesauttaa myös sen uuden ja
kaivatun tekemisen löytämistä.
Eikä sitä matkailijoiden uutta tekemistä tarvitse eikä varmasti pystytäkään keskittämään yhdelle Saariselän mäelle, vaan keskuksen kehittäminen on riippuvainen koko Inarin alueen tarjonnasta ja sen kehityksestä.
Eikä sitä matkailijoiden uutta tekemistä tarvitse eikä varmasti pystytäkään keskittämään yhdelle Saariselän mäelle, vaan keskuksen kehittäminen on riippuvainen koko Inarin alueen tarjonnasta ja sen kehityksestä.
Kovasti keskustelevat tämän kirjoituksen pohjalta Facebookissa!
VastaaPoista