Laittomien kaavojen teettäjät vastuuseen?

Entinen kunnallispoliitikko, nykyinen politiikan kriitikko Raimo Kostamovaara, kirjoittaa omalla Facebook-seinällään, että kaavavalitukset tulisi saada oikeusasteissa kevennettyyn käsittelyyn ja ilman asianomistajuutta valittanut saatettaisiin hävinneenä korvausvastuuseen.

- Loppuisi turhat valitukset ns. hidastusmielessä, hän vielä kirjoittaa.

Samainen tyyppi on osoitellut Inarin kansalaiskanavalla Inarijärvi-yhdistystä jonkinlaisena työllisyyden torpedoijana, koska se on valittanut yhdestä osayleiskaavasta ja jättänyt joitain muitakin muistutuksia hankkeista, jotka ovat liittyneet yhdistyksen toiminta-alueena olevaan Inarijärven eli Paatsjoen vesistöön tai Inarijärven paikalliseen, perinteiseen käyttöön.

Inarin edellisen kunnanvaltuuston hyväksymä Ivalon alueen osayleiskaava kumoutui laittomana kolmen kaavakarttalehden osalta. Tuo kaavan osa käsitti muun muassa Nellimin alueen, jonne piti tulla kylän kehittämistä tukevia loma-asunto- ja matkailupalvelutontteja.

Kaavan osan kumoamisen syynä olivat kunnan rantojensuojelualueelle haluamat ja välittömästi Inarijärven Natura 2000 -alueeseen liittyvät mökkitontit. Noilla Metsähallituksen hallinnoimille valtionmaille piirretyillä ”ökytonteilla” haluttiin ilmeisesti koetella rantojensuojeluohjelman ja Naturan jouston rajoja.

Tuon kokeilun uhriksi jäivät nellimiläiset ja koko joukko myös kauempana olevia kuntalaisia ja maanomistajia. Syylliset eli laitonta kaavaa edistäneet päättäjät ovat silti elämöineet ikään kuin syyllisiä olisivat olleet laittomuuksista valittaneet kuntalaiset ja heidän yhdistyksensä; Inarijärvi-yhdistyksen kanssa samasta kaavan osasta valitti myös Suomen Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys, Inarin Luonnonystävät, ja valitukseen taisi yhtyä myös Lapin luonnonsuojelupiiri.

No, nyt edellisen valtuuston töppäystä ollaan korjaamassa ja Ivalon alueen osayleiskaavan korjaus lienee matkalla kohti uutta käsittelyä. Hallinto-oikeuskäsittelyssä Inarijärven alueen kaavoituksesta edellytettiin kaavojen kokonaisvaikutusten arviota, joka toivottavasti on tehty asiallisesti eli ettei se johda mihinkään uusiin ongelmiin Ivalon alueen osayleiskaavan tai sen kanssa nyt yhtä jalkaa etenevän uusittavan Inarijärven osayleiskaavan käsittelyssä.

Jos joku, niin konsultteja ohjeistavat viranhaltijat ja päättäjät ovat vastuullisia kaavoitusten laillisuudesta.  Samoin myös valtion maita ja niillä olevia suojelualueita hallinnoiva Metsähallitus. Ei ole mitään rotia siinä, että kansalaisten ja heidän yhteisöjensä pitää ryhtyä lainvalvojiksi jopa niin selvissä asioissa kuin kansallisten ja kansainvälisten luonnonsuojelusäädösten noudattamisessa.

Koska muun muassa Ivalon alueen osayleiskaavan käsittelyn vaiheissa kunnallisilla päättäjillä, Kostamovaara mukaan lukien, oli mahdollisuus jo muistutusten jättämisen vaiheessa tarkistaa niiden asiallisuus, voidaan minusta ihan hyvin pohtia tulisiko kaavojen valmistumista laittomilla päätöksillään tahallaan viivyttävät päättäjät asettaa jonkinlaiseen vastuuseen. Käsitin, että Facebook-kirjoittaja kannatti  hänkin valittajien henkilökohtaista vastuuta.

Olen ollut jo itsekin hyväksymässä Ukonjärven osayleiskaavaa ja Rahajärven alueen laajaa ranta-asemakaavaa.  En ole ollenkaan varma siitä, että molemmista kaavoista valittaneet yksityiset ja yhdistykset olisivat valituksissaan tyystin väärässä ja että heidän tarkoituksenaan on vain jokin kaavojen vahvistamista hidastava haitanteko.

Jos niin kävisi, että edellä mainitsemani kaavat kumottaisiin kokonaan tai osittain noiden valitusten takia, en menisi vähässä kummassa kailottamaan valittajien syyllistyneen johonkin tuomittavaan tekoon.

Olisin paremminkin hieman lippa silmillä ja harmittelisin osaamattomuuttani päättäjänä.

Nellimin tie kärkihankkeeksi

Luin tuossa maakuntalehden uutiset parin päivän takaisesta kunnanhallituksen kokouksesta.

Ihan asiaa, paitsi että yksi minusta ja kunnanhallituksen enemmistöstä (äänin 9 – 0) tärkeä asia ei ylittänyt uutiskynnystä. Se, että noilla äänillä eli käytännössä yksimielisesti nostimme Nellimin tien seudulliseksi Inarin kunnan kärkihankkeeksi.

Aiemmin olimme kunnanhallituksessa käyneet niin sanotun lähetekeskustelun siitä, mitä hankkeita asetettaisiin lähivuosien kärkihankelistalle. Tuolloin asiaa uutisoitiin ja silloin kuuden kärkeen sijoittunut Test Worldin Indoor III oli mainittu ensimmäisenä. Nyt kun saimme asiasta varsinaisen, elinkeinojohtaja Janne Seurujärven arviointiin perustuvan esityksen, siinä ehkä vuosien päähän sijoittuva Indoor III oli todellakin ykkösenä, Raja-Joosepin raja-aseman peruskorjaus ja laajennus kakkosena, Ivalon lentoaseman terminaalin peruskorjaus ja laajennus kolmosena sekä Urho Kekkosen kansallispuiston matkailun infrastruktuurin kehittäminen neljäntenä.

Kärkihankelistalla oli kaikkiaan kuusi kohdetta ja arvata saattaa mitkä olivat nuo kaksi hännänhuippua: Sevettijärven kolttakultuurikeskus ja Nellimin tie.  Tässä järjestyksessä.

Test Worldin 40 miljoonan Indoor III -jättihanke ei tule edellyttämään enää kunnan rahoitusta. Näinhän on ainakin luvattu sekä yhtiön että elinkeinojohtajan suulla. Kunnan ”myötäjuoksemista” tosin on luvattu, mutta kaipa se hoituu - sitten jos tarvitaan - ilman hankkeistamistakin.

Sama pätee sekä Raja-Jooseppiin, joka on kokonaan valtion rahoittamaksi tuleva hanke, sekä Ivalon lentoaseman laajennukseen, jonka toteutuminen on Finavian mukaan vielä pitkässä kuusessa. Myös Kekkospuiston infran rakentaminen on valtion sataprosenttisesti rahoittama hanke, jonka sijoittaminen kunnan edunvalvonnan listoille on edellisten tavoin kyllä paikallaan, mutta järjestyksestä voidaan siis olla viime kokouksen perusteella kahta mieltä.

Se toinen mielipide oli esittelevän kunnanjohtajan.

En varmaan ole kovin väärässä jos arvailen, että kunnanjohtajan esityksen takana olisi joku mielellään ollut. Toisaalta olisin pitänyt ihmeenä sitä, että Nellimin tien nostaminen kunnan kärkihankkeeksi olisi saanut mainittavaa vastustusta. Nyt siis kukaan kunnanhallituksen jäsenistä ei asettunut vastahankaan kun Marja Männistö esitti ja minä kannatin pohjaesityksestä poiketen Inarin ikuisuusasiana olleen tiehankkeen nostamista kunnolla kärkeen.

Esitin myös viranomaisyhteyksien ottamista sekä Nellimin tien että Paatsjoen tiehankkeen osalta. Paatsjokea koskeva esitykseni lähti siitä, että tiedossa on Norjan valtion suunnitelma lisätä teihin, rautateihin ja lentokenttiin kohdistuvia määrärahojaan. Osansa on saamassa myös Sör Varanger, johon otetaan yhteyttä asiaa kuulostellen.  Finnmarkin lääninhallinto on tietenkin se toinen lähikontaktien kohde sikäli kun Norjan aikeet saadaan paremmin selville.

Kunnanjohtaja Reijo Timperi teki keskustelun pohjalta vielä oman ehdotuksensa siitä, että Ely-keskuksen uusi ylijohtaja Jaakko Ylinampa kutsutaan vierailemaan kuntaan tie- ja miksei muidenkin asioiden tiimoilta. Tuo esitys ilman muuta hyväksyttiin.

On selvää, että Nellimin tien perusparannukseen tarvitaan erillisrahoitusta useammastakin suunnasta. Mahdollisuudet on selvitettävä kunnolla ja siihen työhön toivon kunnon ponnistusta sekä luottamushenkilöiltä että asiassa keskeisiltä kunnan viranhaltijoilta.

Kultakaivos nimeltä Siula

Saariselän Siulan tilanteesta on parhaillaan menossa selvitys. Eli että ajetaanko pari miljoonaa velkainen yhtiö konkurssiin vai löytyykö sen vaikeaan tilanteeseen jokin muu ratkaisu.

Seurasin aikanaan toimittajana kriittisesti Siula-hanketta sen erilaisissa ja joskus kummallisissakin vaiheissa. Uutisia Siulasta siis löytyy arkistostani ja ne kertovat samalla kulloisestakin poliittisesta järkeilystä ja tuulen suunnasta Inarin kunnan yrittäjyyden värikkäältä ajalta.

Seuraavassa muistojen virkistämiseksi 6.9.2003 Lapin Kansassa ollut valtuustoselostus:

Numeroin 17-10 kunta takuumieheksi 2,5 miljoonalle eurolle
Inari äänesti Siula-takuista
Inari
Veikko Väänänen
Inarin valtuusto äänesti perjantaina luvuin 17 - 10 kunnan takuumieheksi Saariselän Siula Oy:n 2,5 miljoonan euron - vajaan 15 miljoonan markan - lainoille.
Vasemmistoliitto, sitoutumattomat ja sosialidemokraatit olisivat halunneet myös muilta Siulan osakkailta keskinäistä takuuvastuun jakamista, mutta keskusta ja kokoomus eivät katsoneet sitä tarpeelliseksi. Inarin kunnan osuus Siula-yhtiössä on 51 prosenttia ja loppu jakautuu Saariselän suurten hotellien ja parin pienosakkaan kesken.
Vasemmistoliitto oli jo kunnanhallituksessa esittänyt, että kunta takaisi Siula-lainoja vain oman osakkuusosuutensa puitteissa. Nyt ryhmä teki Jarmo Siivikon suulla lievemmän esityksen, että kunta takaisi koko lainapotin rahoittajiin päin, mutta että se tekisi muiden osakkaiden kanssa keskinäisen sopimuksen niiden osakkuuksia vastaavasta nimitakuusta kunnalle kuprun tapahtuessa. Sitoutumattomien ja sosialidemokraattien kannattaman esityksen mukaan Siula saisi näin kunnan hankkiman korkohyödyn, mutta samalla kunta säästyisi ylimääräiseltä riskinotolta.
Takuuta puolustanut kunnanjohtaja, Siula Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Timperi kertoi kunnan takuun merkitsevän Siulan lainoille 0,1 prosentin viitekorkoa, mutta muilla vakuuksilla koron nousevan 2 - 3 prosenttia. Timperi eikä kukaan muukaan takuiden puolustaja kommentoinut sitä, etteikö sama korkohyöty saavutettaisi myös Siivikon esityksellä. Kokoomuksen Mikko Kemppainen sanoi suorimmin keskustelun takuuvastuiden jakamisesta olevan huono signaali rahoittajien ja avustusten myöntäjien suuntaan, joten moista jahkaamista tulisi välttää.
Kemppaisen kanssa samanlaista julmisteltua harjoitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Voitto Tervahauta. Hän harmitteli valtuuston huonoa päätöksentekokykyä ja riskien pelkäämistä tosi paikan edessä. Siivikko pääsi näpäyttämään Tervahautaa, että kunta ottaisi ihan kunnon riskin takaamalla 51 prosenttia Siula-lainoista. Siivikon mielestä keskinäisellä takauksella voitaisiin päinvastoin katsoa uskovatko muut Siulan osakkaat hankkeeseen eli haluavatko nekin kenties osallistua riskinottoon.
Kun kokoomuksen Raimo Kostamovaara ilmaisi kiinnostusta Siivikon esitykseen, heristeli Tervahauta siihenkin suuntaan. Hän muistutti, että keskusta pystyy kyllä tekemään yksinkin takauspäätöksen, mutta että näyttäisi fiksummalta jos kokoomus tukisi sitä. Tervahauta hätääntyi tarjoamaan jo neuvottelutaukoa. Kostamovaara ilmoitti tuntevansa olonsa imarrelluksi, sillä tavallisesti keskusta on sopinut asioista vasemmiston kanssa eikä kokoomusta ole isommin pyydelty neuvotteluihin. Äänestys myöhemmin osoitti, ettei kokoomus ollut aikeissa estää kunnan sataprosenttisen takauksen läpimenoa. Toki Kostamovaara muistutti mallin vuoksi, ettei valtuuston päätös merkitse avointa valtakirjaa Timperille sopia takauksen yksityiskohdista, vaan ne on tuotava vielä kunnanhallitukseen.
´Kunta pärjää
konkurssissa´
Inarilaisten kunnallismiesten bisnesajattelu hersyi esiin takuita puolustavissa puheenvuoroissa. Keskustan Jouko Lepistö katsoi Siulan yritysosakkaiden vastatakuun kunnalle kuittautuvan tavallaan sillä, että yhtiö antaa nyt takausvastikkeeksi Siulan tonttiin ja rakennusoikeuteen kiinnitetyt panttikirjat. Timperi vahvisti Lepistön järkeilyn oikeaksi.
Siulan hallituksen puheenjohtaja piti selkiyttävänä myös Mikko Kirjarinnan puheenvuoroa, jossa tämä maalaili Siulan riskittömyyttä ja edullisuutta kunnalle. Lepistön ja Kirjarinnan oivallus oli, että konkurssin sattuessa Siulan uusi ja arvokas kiinteistö siirtyisi panttausten myötä kokonaan kunnan omistukseen, eli muut osakkaat pullahtaisivat kultakaivoksesta pihalle. Kirjarinta iloitsi vielä siitä, että kun Siulaan saadaan 35 - 40 prosenttia yhteiskunnan tukea, olisi tuo prosentti laskettavissa kuprun tultua kunnalle alennukseksi hyvän kiinteistön arvosta.
Vasemmiston Terho Kinisjärvi kuittasi Kirjarinnan puheet joulusaduksi muistuttamalla, että kunta joutuu maksamaan kaikki avustukset takaisin jos Siula jytisee kiville. Esimerkiksi hän otti Riutulan, jossa kunnalle tuli Villin Pohjolan lähdön jälkeen kiire perustaa taas yksi yhtiö, ettei leirikeskukseen saatuja miljoonaluokan valtionosuuksia tarvitsisi pulittaa takaisin. Siivikko huomautti Lepistölle, että yhtiön panttikirjojen arvo olisi konkurssissa yhtä tyhjän kanssa. Hänestä niitä voitaisiin käyttää korkeintaan kunnan riesaksi jääneen kiinteistön tuleen sytyttämiseen.
Kinisjärvi muistutti siitäkin, että aiemmin päätettäessä Siulan vuokratontin hankintaan tarvittavasta kunnan osakepääomasta, kunnanjohtaja Timperi vakuutti, ettei kunnan tarvitsisi sen jälkeen panna Siulaan euroakaan. Kinisjärven mielestä lupaus petettiin roimasti nyt tehdyllä riskipäätöksellä, joka ei hänen arvionsa mukaan jää edes viimeiseksi. Kinisjärvi epäili, että inarilaiset saavat maksaa joidenkin ahaa-ajatuksista, joista ei haluta eikä osata perääntyä. Hän muistutti, että Siulan perimmäinen ´liikeidea´ oli Saariselälle tarvittava väestönsuoja.
Timperi vähätteli Inarin tähänastisia panostuksia matkailuun ja otti esille joitain muita Lapin kuntia. Hän laski kunnan sijoittaneen tähän mennessä Siulaan vasta 353 387,10 euroa eli 2 101 114,30 markkaa. Timperin mukaan muut Siulan osakkaat ovat sijoittaneet yhtiöön tähän mennessä yhteensä ´lähes saman summan´. Rahoilla on hankittu vuokraoikeus tonttiin ja purettu vanha Kelohovin ravintola.

Jotain tuttua verrattuna tämän päivän inarilaiseen päätöksentekoon? No ainakin optimismi ja sitä ruokkiva hyvä usko.