Kaksi vastaan kaksikymmentä työpaikkaa

Olen tässä lueskellut alkuviikon kunnalliseen päätöksentekoon liittyviä aineistoja, vaihtanut posteja Kuntaliiton ja Kuntatyönantajien lakihenkilöiden kanssa sekä puhunut ja puhunut puhelimessa.

Eilen istui sosiaali- ja terveyslautakunta keskustellen vilkkaasti mm. sairaanhoitopiireittäin laadittavasta, lakisääteisestä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta. Se tulee lautakunnan jälkeen vielä kunnanhallituksen pohdittavaksi.

Lautakunnan kokous sujui lopulta yksimielisesti, vaikka käsittelyssä oli hankalaakin asiaa.

Tänään on käsillä ollut huomisen kunnanhallituksen ja -valtuuston papereita.

Kunnanhallitukselle tarjotaan allekirjoitettavaksi kunnan vuodelta 2012 valmistunut toimintakertomus ja tilinpäätös, joka sen jälkeen menee tilintarkastajille ja tarkastuslautakunnalle. Tilinpäätöksen laadinta on ollut esittelijän mukaan kuntakonsernin osalta poikkeuksellisen vaikeaa ja niinpä kunnanjohtaja esittää saavansa valtuudet tehdä siihen jälkikäteen teksti- ja teknisluonteisia muutoksia. Vaikeudet selvinnevät kokouksessa.

Inarin tekee vielä viime vuodeltakin reilun 2 miljoonan ylijäämäistä tilinpäätöstä, mutta jatkossa on luvassa reilua tuloksen kutistumista. Eikä kaikkia riskitekijöitä kuten valtionosuuksien hupenemista kyetä vielä edes ennakoimaan.

Edellisestä huolimatta valtuuston pitäisi porskutella entiseen malliin niin sanottuja ”elinvoimainvestointeja” tukien.  Niinpä huomenna valtuustolle tuodaan päätettäväksi Test World Oy:n uusin teollistamissopimus, joka käsittää 5,5 miljoonan euron testihallihankkeen rakennetun kolmen miljoonan hallin kylkeen. Tuo sopimus edellyttäisi kuntaa ottamaan 1,6 miljoonan euron lainan teollistamissopimusta toteuttavan InLike Oy:n osakepääoman korottamiseksi, jotta yhtiö voisi ottaa nimiinsä 2,75 miljoonaa euroa lisää lainaa.

Vastustin kunnanhallituksessa kolmen muun jäsenen kanssa tuon riskisitoumuksen esittämistä valtuustolle ja hävisimme äänin 4 – 4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Kantani ei ole muuttunut valtuustoon mentäessä, päinvastoin, perusteita vastustaa on tullut väliviikkojen aikana lisää.

5,5 miljoonan euron investoinnin nähdään tuovan kuntaan työpaikkoja ja verotuloa. Osa niistä voidaan todentaa, mutta osa jää hyvän uskon varaan – valitettavasti. Kun puhutaan auto- ja rengastestaustoiminnasta, eivät sen positiiviset vaikutukset tule ainoastaan Test Worldin kautta, toimiihan kunnassa muitakin alan yrityksiä kuten Nokian renkaat ja Arktinen jäätestipalvelu Oy. Ne eivät ole kinunneet kunnan tukia työllistääkseen ja tuodakseen verotuloja.

Uusi miljoonainvestointi lupaa pyrkiä tuomaan kuntaan 2 (siis kaksi!) ympärivuotista työpaikkaa. Näin seisoo valtuustolle tuotavassa teollistamissopimuksessa.

Tottahan minäkin uskon, että Test Worldin asiakkaat tuovat kuntaan rahaa ja muutakin työtä, mutta missä suhteessa kunnan riskinottoon? Se on siis arvoitus.

Kahta melkein luvattua työpaikkaa vastaan kunta joutuu hillitsemään menojaan, jotta se voisi selviytyä jatkossa mm. velkojensa hoidosta. Käynnissä on tuota selviytymiskykyä hakeva ”hallitun menokasvun ohjelma”, jonka esitykset eivät ole vielä julkisia, mutta jonka valmistelun julkisissa asiakirjoissa puhutaan kunnan laskennallisesta tavoitteesta vähentää yli 20 omaa työpaikkaansa.

Eli että kunta vähentäisi työpaikkojaan saadakseen muutaman uuden toisaalle?

Miten se olikaan se satu niistä takkiaan paikanneista hölmöläisistä?

Eivätkä kunnan investointi- ja velanottotarpeet jää Test Worldin unelmahalliin. Edessä on lisäksi miljoonalainan ottaminen Männikön palvelukodin laajentamiseen ja parin miljoonan euron lainan ottaminen Saariselän rinnealueen ”kiinteistöjalostamiseen”, toisin sanoen alueen tontinmyynnin mahdollistavan kunnallistekniikan rakentamiseen. Tuota Saariselkään investoimista siis kannatan.

Esitin kunnanhallituksessa, ettei päätöstä Test Worldin tukemisesta käsitellä ennen kuin käynnissä olevan ”hallitun menokasvun ohjelman” esitykset ovat pöydässä. Tuon h-hetken pitäisi olla kesäkuussa ennen juhannusta.

Pysyn siis esityksessäni ja toivon sille jopa kannatusta valtuustossa.

Kunnanhallitus päättämään ketä hoidetaan?

Heitänpä tuollaisella raflaavalla otsikolla tilanteessa, jossa olen mukana Inarin kunnanhallituksessa pohtimassa ja myöhemmin päättämässä meneillään olevan ”hallitun menokasvun ohjelman” ratkaisuja sekä kun osallistuin kuluneella viikolla Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymävaltuuston kokoukseen ja seminaariin tuon valtuuston uutena jäsenenä.

Rovaniemen reissun jälkeen joutuu väkisinkin kysymään, mitä realismia esimerkiksi Inarissa puhutun erikoissairaanhoidon menokasvun hillitsemishaaveissa ja -vaatimuksissa on? Siis tilanteessa, jossa kunnanhallitus tai sosiaalilautakunta ei voi minään budjettipäätöksenä linjata keitä hoidetaan ja keitä ei.
Sen olen toki jossain jo ehtinyt muutaman päättäjän pohdintana kuulla, pitäisikö ”jonkun ylemmän tahon” saada päättää keitä kulloinkin lennätetään helikopterilla hoitoon.

Ei kun lautakunta koolle sitä pohtimaan, jäävit kulloinkin oven ulkopuolella?

Inarissa on esitelty hurjia prosenttilukuja, jotka kertovat sosiaali- ja terveyslautakunnan hallinnonalan menojen kasvaneen viime vuonna edellisvuoteen verrattuna 8,7 prosenttia, runsaalla 1,4 miljoonalla eurolla, ja erikoissairaanhoidon menojen peräti 18 prosenttia, vajaalla 1,3 miljoonalla. Tomakimmat päättäjät ovat käsitelleet tilannetta toruvin äänenpainoin ja jotkut ihan suoraan Lapin keskussairaalakuntayhtymän toimintaa holtittomaksi manaten.

Näin siitä huolimatta, että tiedetään Inarin kunnan sosiaalitoimen menojen asettuvan kokonaisuutena Lapin ja jopa koko maan keskiarvoissa niiden alapuolelle ja että terveydenhuollossakin ollaan erityisolosuhteistamme huolimatta Lapin keskiarvon tuntumassa, vaikkakin hieman sen kalliimmalla puolella. Ja myös vaikka tiedetään, että erikoissairaanhoidossa menokasvut heilahtelevat jopa muutaman kalliin hoitotyön seurauksena. Se toinen kuluja säästävä ja rajoittava vaihtoehto olisi siis jättää hoidot antamatta.

Yksi jälkijättöiseen heristelyyn johtanut asia on kustannusten alibudjetointi. Jo nyt on melkoisella varmuudella tiedossa, etteivät Inarin sosiaali- ja terveystoimeen tälle vuodelle budjetoidut rahat riitä, vaan ne ylitetään ainakin juuri erikoissairaanhoidossa ja varmasti myös muualla sosiaali- ja terveyshuollon hallinnonalalla.

Että kiitoksia vain edelliset päättäjät! Ja moittikaa sitten meitä, jotka emme ehkä löydä niitä meiltä nyt vaadittuja uusia säästöjä peruspalveluista.

Koska sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi ovat kunnan suurimpia hallintokuntia, niihin kohdistuvat peruspalveluissa myös suurimmat kustannussäästöpaineet. Oma lukunsa ovat kuntakonsernin yhtiöt, joissa eletään jopa kokousmeininkien kohdalla eri maailmassa. Tai on ainakin eletty.

Sosiaali- ja terveystoimen käyttöbudjetti on ollut reilut 18 miljoonaa euroa ja sen päälle erikoissairaanhoidon runsaat 8 miljoonaa euroa, sivistystoimen budjetti on ollut reilut 10 miljoonaa. Kun päivähoito siirtyi vuoden alusta sosiaalitoimen puolelta sivistystoimen puolelle, on sen muutosvaikutus vajaat kolme miljoonaa euroa toiselta vähentäen, toiselle lisäten. Niin, ja eipä se määräraha tule riittämään siellä päivähoidossakaan.

Mutta palatakseni kirjoitukseni alun kysymykseen siitä realismista.

Lapin sairaanhoitopiirin yhtymävaltuusto sai kuulla, että kustannusten nousua on edelleen tulossa. Paitsi että siihen johtavat normaalit palkka- ja muut ”tavanomaiset” kallistumiset, kustannuksia nostaa myös lääketieteellisen hoidon ja hoitotarpeiden kehitys. Meille esiteltiin niin sanottu Thwaitesin käyrä, jonka mukaan lääketieteen yleinen kehitys nostaa vuosittain kustannuksia noin 5 prosentin vauhdilla, mutta samaan aikaan taloudellisten voimavarojen kehitys jää 2,5 prosenttiin. Eikä ilmiö ole siis vain jokin Lapin keskussairaalan keissi.

Valtuustossa kysyttiinkin sitä samaa kuin minä tuossa edellä eli että kuka sanoo, ettei Lapin kuntien ihmisiä hoidettaisi kulloinkin parhain mahdollisin lääketieteen keinoin?

Kustannuksiin ja niiden nousuun vaikuttava tekijä on myös kansallinen ja kaiketi myös ylikansallinen lainsäädäntö. Siitä johtuen tänä ja ensi vuonna nähdään muun muassa melkoinen kustannusten kasvu ensihoidossa, josta esimakua on jo saatu lääkintähelikopteritoiminnassa ja nyt jatkossa myös maitse tapahtuvassa sairaankuljetuksessa. Hiostin asialla seminaarin asiantuntijoita, jotka eivät osanneet vielä sanoa muuta kuin että ambulanssitoiminnasta tulee varmuudella uusia kustannuksia, mutta mitä ja kuinka paljon, siitä luvattiin ihan oma seminaariaihe kesäkuulle, kun yhtymävaltuusto kokoontuu sairaalan remonteista johtuen jossain Länsi-Lapin puolella (sitä reissaamista Inarin toinen edustaja, seminaarissa muutoin aika hiljaa istunut Toini Sanila hieman moitiskeli kun katsoi reissaamisesta pohjoiseen päin tulevan kuntayhtymälle turhia kustannuksia).

Inarissa etsitään säästöjä, jotta voitaisiin säilyttää vuosikatteet niin sanottujen elinvoimainvestointien toteuttamiseksi. ”Mukavat” ja pakolliset investoinnit ovat siis tiiviisti kytkyssä kunnan lakisääteisiin peruspalveluihin ja niiden menokehitykseen – ja tietenkin myös niihin tuloihin, joita valtionapuina ja kuntalaisilta sekä erilaisilta yhteisöiltä kertyvinä veroina kerätään.

En ole koskaan jaksanut ymmärtää höpötystä kunnan käyttö- ja investointimenojen erillisyydestä!

Inarissa sosiaalitoimessa on edessä mittava investointi kun Männikön palvelukotia joudutaan laajentamaan. Terveydenhuollon puolella kotoisia investointeja ei ole suuremmin kirjattu, mutta Lapin keskussairaalassa niitä on vastassa sitäkin rankemmin. Ne investoinnit edellyttävät Inariltakin varautumista ja tosiasioiden tunnustamista.

Lapin keskussairaalan akuutein investointitarve on käyttökieltouhan alla oleva sairaala-apteekki, jossa ei pelkästään säilytetä lääkepurkkeja, vaan jonka toiminta on paljon moninaisempaa lääkkeiden käyttöön valmistamista ja -jakelua myöten. Apteekin uusiminen on rakentamisen osalta vähintään 8 miljoonan euron investointi, päälle 1,5 miljoonan euron laitteistohankinnat.

Todellinen jytky on tulossa sairaalan laajennuksen myötä. Silloin puhutaan sairaalanyhtymän johtajan Jari Jokelan mukaan 80 -100 miljoonan euron investoinnista. Eikä sekään laajennus ole enää ajallisesti kaukaista tulevaisuutta.

Sosiaali- ja terveystoimen valtakunnallinen kokonaisuudistus on paljolti vielä vasta kiiltona isiensä ja äitiensä silmissä, mutta syntyy ennen pitkää kuten Lapin lapsonen - milloin matkalle, milloin sairaalaan asti ehtien. Tuo sote-uudistus täytyy tietenkin kunnissa ja sairaalakuntayhtymässä odottaa, mutta se lienee jo tässä vaiheessa päivänselvää, ettei keskussairaalatoimintoja viedä Rovaniemeltä minnekään ja että Inarin kuntalaisten ensisijainen erikoissairaanhoidon paikka tulee olemaan Rovaniemellä.

Kuten jo tuolla Facebookin puolella totesin, olen nykyisen tiedon valossa entistäkin vakuuttuneempi siitä, että Inarin on syytä varautua peruspalvelujensa turvaamiseen.

Se tarkoittaa myös määrärahallista varautumista – menoja kriittisesti arvioiden, mutta turhaa heristelemättä ja lakisääteistä sekä eettisesti kestävää työtä tekeviä toimijoita syyllistämättä.

Ivalon pesulatoimintaa pyöritetään Ahvenanmaalta

Aiemmin toimittajan ominaisuudessa monesti ihmettelin kotikuntani ja joskus jonkin muunkin kunnan elinkeino- ja muita bisneksiä. Nyt aloittelevana kuntapäättäjänä alkaa näyttää siltä, että nuo puuhat ovat paljon ihmeellisempiä kuin miltä ne sivusta näyttivät.

Otanpa tässä pienenä esimerkkinä näytille Ivalossa toimivan Lappipesu Oy:n pesulatoiminnan, josta itselläni lukuisten muiden kuntalaisten tavoin ei ole ollut selkeää käsitystä. Viimeksi kun kuulin pesulasta Inarin valtuustossa, se tapahtui viime vuonna ja vanhan valtuuston viimeisten kokousten yhteydessä. Silloin puhuttiin joistain päättyvän vaalikauden menestyksistä ja siinä yhteydessä joku pian entinen kunnallismies kehui muun muassa kyseisen pesulainvestoinnin onnistumista; työpaikkojakin oli säilytetty ja tullut lisää yhteensä aina pariinkymmeneen asti.

Pian uuden vaalikauden käynnistyttyä saimme ainakin kokoomusryhmässä vihjeen jostain pesulan toiminnan muutoksista. Puhuttiin koneiden rahtaamisesta jonnekin ja myös mahdollisesta yrittäjän vaihtumisesta. Asian selvittäminen jäi muiden kiireiden jalkoihin, mutta siitä kyllä muutaman kerran keskusteltiin. Kirjasin sen jopa kalenteriin selvitettäväksi asiaksi.

Kohdallani selvittäminen kävi ajankohtaiseksi siten, että tulin valituksi Kiinteistö Oy Ivalon Teollisuustilojen hallituksen puheenjohtajaksi. Noita tuollaisia valintoja kertyy laajassa Inarin kuntakonsernissa luottamushenkilöille näköjään enemmän kuin lääkäri määräisi.

Ryhdyin osaltani perehtymään kyseiseen kiinteistöyhtiöön, joka omistaa edellä mainitun pesulan toimitilat.  Inarin kunta omistaa yhtiöstä 51 prosenttia ja pesulatoimintaa pyörittänyt Lappipesu Oy 49 prosenttia. Tuon jaon mukaan näytti siis siltä, että Inarin kunnalla on olemassa hallinnassaan oleva pesulayritys.

Yhtiön pääoma- ja rahoitusrakenteesta sain selville, että Turussa postiosoitteen omaava, mutta Inariin kotipaikkansa rekisteröinyt Lappipesu Oy on sijoittanut Ivaloon apporttina siellä omistukseensa tulleen pesulahallin. Kunnan sijoitus yritykseen on ollut 300 000 euroa riihikuivaa rahaa sekä 400 000 euron omavelkainen takaus yhtiön lainalle. Tuolla yhteensä 700 000 euron pääomalla oli tarkoitus laajentaa pesulaa tämän vuoden kuluessa.

En tiedä missä vaiheessa pesulalaajennus on suunnitelmien ja toteutuksen osalta olemassa. Vai onko se vielä vain vaiheessa?

Lappipesun omistuksesta olen saanut lukea netistä, että se kuuluu Rauno Nurmen johtamaan N-Clean konserniin. Kyseisellä nimellä toimiva yhtiö perustettiin vuonna 2004 ja sen omistaa nykyisin NRK-Holding Oy. Yksityisomistajien ohella yhtiötä omistaa myös Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.

Konserniin kuuluvat Ivalosta ja Pieksämäeltä tekstiilien vuokraus- ja pesulapalveluja tarjoavan Lappipesu Oy:n lisäksi Länsi-Lapissa siivouspalveluja tarjoava Ka-Ra Oy, Turussa, Tampereella ja Helsingissä kiinteistönhoitopalveluja tarjoava Planet Service Oy sekä Tukholmassa Ruotsissa siivouspalveluja tarjoava N-Clean Ab.

N-Cleanin verkkosivuja http://www.nclean.fi/ tutkiessani törmäsin maaliskuun puolivälissä sivuille päivitettyyn tiedotteeseen, jonka mukaan Lappipesu Oy ja Ahvenanmaalle rekisteröity uusi yhtiö TS Textilservice Ab ovat sopineet omistusjärjestelystä, jolla Lappipesun pesulaliiketoiminta siirtyy ahvenanmaalaisyritykselle. Samassa ”kaupassa” siirtyvät Lappipesu Oy:n työntekijät vanhoina työntekijöinä uudelle yritykselle. Asiakassopimukset sekä liinavaatteet säilyvät ennallaan Lappipesu Oy:llä.

TS Textilservice Ab:n puolestaan omistavat lähellä Maarianhaminaa, Jommalan kunnassa toimiva Sten Karlssonin omistama pesulayhtiö Tvättservice Åland Ab 76 prosentin osuudella sekä Lappipesu Oy 24 prosentin osuudella.

Eli että siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan Ivalossa tapahtuvan pesulatoiminnan taustaa.

En ryhdy tässä kunnanhallituksen jäsenenä kommentoimaan tai kertoilemaan keskeneräisistä pesulaan liittyvistä kuvioista, mutta niistä saadaan varmasti jossain vaiheessa julkista tietoa sitten kun sitä on olemassa.

Nykyisen ymmärrykseni valossa Lappipesu Oy pysyy edelleen Ivalon Teollisuustilat -kiinteistön toisena yhtiöosakkaana ja ehkäpä uuden pesulatoimijan kanssa tarvitaan jokin oma sopimuksensa. Kaiken järjen mukaan kunnalla luulisi olevan jotain roolia yhtenä sopijana.

Kun olen kuullut, että Ivalossa toimivan Lappipesun asiakkaat ovat sijoittuneet paljolti jonnekin Ylläs-Levi-Kuusamo -akselille, herää kysymys miten homma käytännössä kannattaa jo pelkästään logistisesti?

Ihmetystä äkkinäiselle riittää siis muissakin kuin kuntien bisneksissä.