Jossittelua Törmäsen koululla

Inarin kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa äänin 14 – 12 – yksi tyhjää, että Törmäsen reilun 50 oppilaan koulu peruskorjataan. Toinen vaihtoehto oli lakkauttaa koulu ja sijoittaa Törmäsen ja Saariselän alueen alakoululaiset Ivaloon. Kun aiemmin Ivalon alakoulun oppilaita oli haluttu tilanahtaudella perustellen hajasijoittaa vajaakäyttöisiin Ivalon yläkoulun tiloihin, Törmäsen oppilaat mahtuivat nyt ihan kivuttomasti peruskorjausevakkoon Ivalon alakoululle. Näin päättäjille kerrottiin.

Nyt on Törmänen ollut muutaman kuukauden tyhjillään ja peruskorjaussuunnitelmat ovat meneillään. Aikataulun mukaan peruskorjaus käynnistyy maaliskuun alussa ja valmistuu takarajana vuodenvaihde 2016 - 2017.

Joitain vuosia sitten Inarissa käytiin kovaa koulukapinaa kun kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt ajoivat ala- ja yläkoulun keskittämistä yhteen kiinteistöön, joka oli kyläläisten mielestä väärä. Sadan oppilaan yhtenäiskoulu kuitenkin perustettiin ja se kävi ennustetusti oitis ahtaaksi. Asian kanssa on kuitenkin eletty ja pulinat pois.

Törmäsen kohdalla on sen sijaan esiintynyt mitä kummallisinta puuhastelua, jonka yhteinen nimittäjä näyttää olevan päätetyn kouluremontin torppaaminen ja ainakin sen järkevyyden kyseenalaistaminen. On ollut hämmästyttävää kuinka muutama päättäjä uhkailee jatkuvasti tekevänsä mitä tahansa pysäyttääkseen suunnitelman toteutuksen ja katsoo tietävänsä remontin maksavan toteutettuna miljoonia.

Koulupuolelta kerrotaan kuinka Törmäsen oppilaat viihtyvät erittäin hyvin Ivalossa ja että jollekin paluuta Törmäseen pohtineelle lapselle olisi luvattu vanhempien ohitse hänen voivan jatkaa kouluaan Ivalossa. Itselleni ovat useammatkin kunnan työntekijät viestineet – joko suoraan kasvotusten tai sopivasti kuulteni erilaisissa yhteyksissä – kuinka törmäsläisillä menee Ivalossa hienosti ja että ihanko tosi se koulu pitää rempata.

Aivan huippusuoritus oli sivistysjohtajan hiljattainen koulukuljetuskysely Törmäsen koulun nykyisten ja tulevien oppilaiden vanhemmille. Siinä kerrottiin osan huoltajista jo ilmoittaneen, etteivät heidän lapsensa palaa peruskorjauksen jälkeen Törmäseen tai aloita siellä kouluaan ja että nyt haluttiin tietää, oliko näitä Ivaloon jättäytyviä kuinkakin paljon lisää ”jos opetus alkaa Törmäsessä tammikuussa 2017”. Kirjeessä vanhempien luvattiin voivan vastata anonyymeina.

Kirjeestä kävi kyllä ilmi, että Törmänen tulee olemaan alueensa lasten lähikoulu ja että oppilaiden kuljetus muulle koululle olisi maksullinen lähikoululta eteenpäin. Se jäi jotenkin taka-alalle, että mikäli vanhemmat halusivat lapsensa muuhun kuin lähikouluun, heidän tuli tehdä asiasta oppilaskohtainen perusteltu anomus, jonka kunta hyväksyisi tai hylkäisi.

Kaikkineen olen kokenut Törmäsen koulun kohdalla ilmenneen loiskiehunnan ikävänä ja kunnallista päätöksentekoa loukkaavanakin asiana. Välillä joutuu kysymään onko luottamushenkilöiden nautittava päätöksistään viranhaltijoiden luottamusta, vai voisiko asia olla peräti niin, että viranhaltijoiden usein korostamaan virkavastuuseen kuuluu tehtyjen päätösten mukaan toimiminen.

Vaihdoin äskettäisen sivistyslautakunnan kokouksen jälkeen asiasta ajatuksia kunnanjohtajan kanssa ja meillä ei tuntunut ilmenevän näkemyseroja. Korostan, että toki sekä viranhaltijoilla että luottamushenkilöillä saa olla erilaisia näkemyksiä tehtyjen päätösten järkevyydestä, mutta että päätöksen synnyttyä kohtuullinen toive kai olisi sen mukainen samaan suuntaan soutaminen ja miksei sen osoittaminen uloskin päin.

Törmäsen koulu siis peruskorjataan. Maaliskuun alkuun asti koulu tietääkseni toimii kunnalta edellytettävänä hätämajoituspaikkana jos kunnan alueelle ilmaantuu yhtäkkiä kerralla jokin suurempi turvapaikanhakijoiden rypäs.

Kun Törmäsen koulu on peruskorjattu, se jatkaa kouluna, mikäli niin halutaan. Jos koulu jäisi ilman tarvittavaa määrää oppilaita, hyväkuntoiseksi tehty rakennus myydään tai vuokrataan johonkin muuhun käyttöön. Uskon, että kysyjiä sijainti huomioiden löytyy.

Kun kunnilta kysytään maahan pitemmäksi ajaksi tai pysyvästi jäävien pakolaisten sijoituspaikkoja, voitaisiin kunnostettu ja vaille suunniteltua käyttöä jäänyt koulu muuntaa helposti myös sellaiseksi. Tämä omana ajatuksenani ja vastauksenani kyselyihin siitä mitä Inarin kunta aikoo osaltaan tehdä pakolaisten sijoittamisessa ja kotouttamisessa.

(Kirjoitus on julkaistu 25.11.2015 paikallislehti Inarilaisessa)

Kiinteistöveroa voisi alentaa

Kunnanhallitus teki esityksensä ensi vuoden veroprosenteista ja esitykseen liittyy yksi 6 – 3 äänestys koskien kiinteistöveron lievää alentamista. Olin hävinneessä kolmikossa, jossa lisäkseni olivat ryhmästämme esityksen tehnyt Anne Tuovila ja häntä lisäkseni kannattanut Tanja Sanila.

Koska en ole toisen tehtävän takia 12.11. pidettävässä valtuuston kokouksessa veroprosentteja käsittelemässä, perustelen kantaani näin kirjoituksella.

Esitimme, että vakituisten asuntojen kiinteistöveroa lievennetään nykyisestä 0,55 prosentista 0,50 prosenttiin ja muiden kuin vakinaisten asuntojen kiinteistöveroa nykyisestä 1.15 prosentista 1.10 prosenttiin. Yleiseen 1,35 prosentin kiinteistöveroon emme esittäneet alennusta.

Olisin edellyttänyt, että alennuksen vaikutusta kunnan talouteen olisi laskettu, mutta sitäpä ei sitten tehty syntyneessä äänestyshässäkässä. Siinä oltiin, noin pyöreästi ilmapiiriä arvioiden, nähdäkseni jälleen kauhuissaan kuinka kunnan taloutta halutaan moisella alennuksella kalvaa ja kuinka verojaan nostamaan pakotetut naapurikunnat tykkäävät kyttyrää Inarin näin pullistellessa – ja olenpa ymmärtänyt, että ryhmästämmekin ainakin valtuuston varapuheenjohtaja pitäisi alennusta pelkkänä ”kokoomuksen politikointina”. Ehkä avoimessa valtuuston kokouksessa saadaan kuulla ihan julkisina puheenvuoroina mitä mieltä esitetyistä alennuksista ollaan.

Noista vaikutuksista saimme sen verran tietoa, että viime vuonna tehty ja silloinkin kovan kohun aiheuttanut minimaalinen veronalennus miinusti kunnalta reilut 100 000 euroa. Kuntalaiset sen sijaan joutuivat maksamaan edellisvuotta enemmän, koska valtio oli korottanut verotusperustetta eli verotusarvoja. Tuo korotus oli silloista alentamiskiistaa käydessä alennusta vastustaneiden tiedossa.

Kunta siis olisi voinut saada satatonnisen enemmän kassaansa jos kokoomus mokoma ei olisi puuhannut haukuttua alennustaan. Niinpä kunta tekeekin tänä vuonna ennakkotietojen mukaan huonomman tilinpäätöksen kuin viime vuonna. Tuo tilinpäätös ei tietenkään ole vielä täysin selvillä, mutta puhutaan hyvin mahdollisena ainakin kahden miljoonan euron (2 000 000 €) voitollisesta tuloksesta. Sen verran kunnalle jää viime vuoden veronalennuksesta huolimatta talouden pelivaraa.

Yleinen kiinteistövero on Lapissa keskimäärin 1,35 prosenttia (Inari 1,35), vakituisten asuntojen 0,44 (Inari 0,55) ja muiden kuin vakituisten asuntojen 1,05 (Inari 1.15). Ihmettelen miksi Inarin tarvitsisi häpeillä pientä verojensa alentamista. Toki kunnan varsinainen veroprosentti 19 on läänin alhaisin, mutta siitähän tässä ei ollut kyse.

Olen sitä mieltä, ettei kunnan tule kerätä kuntalaisiltaan enempää rahaa kuin on pakko. Kun tuo pakko varmaan lähitulevaisuudessa tuleekin, on veroja mahdollista pysyttää tai kiristää silloin.

Ihmettelen kuinka äveriästä porukkaa kunnan päättäjiksi valikoituu, kun he puheissaan saattavat vähätellä kiinteistöverojen merkitystä kuntalaisten lompakolle.

(Kirjoitus on julkaistu 11.11.2015 paikallislehti Inarilaisessa)