Kallis satamakapteeni

Metsähallitus on ties jo kuinka pitkään pyrkinyt eroon Inarijärven Nanguniemessä olevasta ja ehkäpä siitä syystä osin jo rapistuneesta satamastaan. Ja kukapa muu kuin kunta voisi olla sopiva ostaja paikalle tai omaisuudelle jota kukaan ei tarvitse. Metsähallitus on kaupitellut satamaansa siis kunnalle.

Nyt kauppaa on vauhditettu vihjailuilla sataman sulkemisesta, ellei kunta sitä osta. Taustapuheissa on joku sanonut suoraankin, että kunnan on pakko ostaa tuo satama. Hinta ei ole pahakaan, vain 10 000 euroa.

Kunnanhallitus käsitteli myyntitarjousta kesäkuun alussa ja päätti silloin yksimielisesti siirtää tarjouksen käsittelyn siksi kunnes Nanguniemen kaavoitettavan alueen suunnitelmista on tarkempi tieto.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Marko Katajamaa osoitti kuitenkin hämmästyttävää aktiivisuutta ja velvoitti kunnan teknistä johtajaa tekemään uutta kaupan käsittelyä pohjustavan selvityksen. Se ei kuitenkaan tuonut tuota kunnanhallituksen aiemmin edellyttämää lisävalaistusta Nanguniemen alueen suunnitelmiin.

Lähes infernaalisen ennakkohuutamisen ja -painostamisen tuloksena – ja kun muutama asiassa keskeinen kunnanhallituksen jäsen sattui olemaan vielä poissa – kunnanhallitus hätäytyi viime tiistaina (18.8.2015) päättämään sataman ostosta ehdolla, että ostettavaa aluetta hieman laajennetaan tuohon samaan kymppitonnin hintaan.

Kunnanhallituksen päätös syntyi äänin 6 – 2; jäimme puheenjohtaja Jari Huotarin kanssa kahdestaan kunnanhallituksen aiemman päätöksen taakse.

Kauppaa perustellaan sillä, että kunnan tehtävänä on luoda edellytyksiä Inarijärven järvimatkailulle ja tässä tapauksessa Metsähallituksen Nanguniemeen haluamalla laajalle matkailupalvelukaavalle. Sen läpi menosta tosin ei ole mitään takeita ja ainakin sen lailliseksi saaminen tulee kestämään useita vuosia. Sitten vielä tarvitaan tie ja joku hurja niemeen investoimaan.

Kyseessä on siis ajatus siitä, että kunta ryhtyy Nanguniemessa toteuttamaan samanlaista yhdyskuntatekniikan rakentamista ja ylläpitoa kuin Saariselällä. Tämän hetken tilanteessa ja kaavoitustakin ajatellen tuntuisi, että nimenomaan Metsähallituksen intressissä olisi pitää ja kehittää satamaa.

Katajamaan teettämä ”selvitys” lähtee siitä, että sataman venepaikkojen tuotoilla sitä tullaan jatkossa parsimaan ja ehkäpä kehittämäänkin. Taustakeskusteluissa on todettu, että veneilijäthän sen kaiken maksavat – ja vaikka nykyistä korkeammilla laituripaikkamaksuilla.

Lisäksi Nanguniemeen halutaan rakentaa Veskoniemen kunnansataman veneiden talvisäilytysalue, koska Veskoniemestä se aiotaan siivota kokonaan pois.

Enpä osaa kuvitella kuinka moni Veskoniemessä venettään pitävä veneilijä aikoo viedä paattinsa Nanguniemeen ja varjella sekä huoltaa omaisuuttaan sinne heikon ja pitkän metsäautotieyhteyden taakse – käytännössä korpeen. Kunnon tietä, valaistuksia jne. Nanguniemeen saa siis odottaa varmasti vähintään vuosikymmenen ja todennäköisesti paljon pitempään. Eri asia tietenkin on, että kun sataman omistaa jatkossa kunta, vaatimuksia sen sekä tien kehittämiseksi varmasti tulee herkemmin.

Yksityinen metsätie tuo osakkaana olevalle kunnalle itse sataman ohella kustannuksia, jotka siis tultaisiin Katajamaan logiikan mukaan siirtämään sataman käyttäjien maksettavaksi.

Tiedän, että Veskoniemen sataman kehittämisessä on ongelmia ympäröivien yksityismaiden takia. Veskoniemi on ollut kuitenkin hyvin keskeinen satama Inarille mentäessä ja myös sen tien peruskorjausta perusteltiin satamalla. Nyt käytännössä kylää ollaan hiljentämässä uuden ja uljaan Nanguniemi-hankkeen varjolla.

Veskoniemen veneiden talvisäilytyspaikaksi – ja Nanguniemeä huonommaksi vaihtoehdoksi - on Katajamaan selvityksessä otettu Peuravuonon sahan alue. Se on selvityksen mukaan vesialueeltaan liian matala ja vaatisi ”laajoja ruoppauksia”. Kysyin veden syvyydestä teknisen osaston edustajalta, jonka mukaan vettä Peuravuonon rannassa on matalimmillaan metri ja lisäksi rantaan on aikanaan puita uitettaessa jo ruopattu syvempiä väyliä. Peuravuonosta veneille löytyisi myös huoltotiloja ja paikka on asutun ja valaistun asuntoalueen kyljessä.

Minulle on myös kerrottu, että Veskoniemen tien varresta, satamasta jo jonkun matkan päästä Ivaloon suuntaan on Metsähallituksen omistamia maita. Miksi kunta ei osta sieltä vaikka hehtaarin palaa ja tasaa sille kunnollista veneiden säilytysaluetta Inarin kirkonkylän malliin? Inarissakin matkaa satamasta tuolle alueelle on reilut pari kilometriä, mutta toki veneitä voidaan jatkossa nostaa talviteloilleen myös lähempää Sahanrannasta.

Minusta kunnan pitää selvittää Veskoniemen alueella eri vaihtoehdot ennen kuin nimiä mihinkään kauppakirjoihin laitetaan. Tuohon selvittämiseen pitää liittää vielä kunnan ja sataman naapurina olevien yksityisten kanssa käytävä keskustelu alueen käytön ja kehittämisen mahdollisuuksista.

Inarijärven satamien kehittäminen on ollut todella tahmeaa rahan vähyydestä johtuen. Veskoniemen satama on paitsi ahdas, myös rapistunut ja veneilijöitä sieltä on hakeutunut paremmassa kunnossa olevaan Inarin satamaan. Luulen, että jatkossa veneitä halutaan myös talvisäilyttää ennemmin Inarissa kuin jossain Nanguniemessä varkaille ja ilkivallalle alttiina.

Satamien kunnostamisessa ja kehittämisessä on muistettava Inarin ja Veskoniemen lisäksi myös muut paikat, Nellim ja Partakon laita. Viimeksi mainitulle suunnalle jopa veneenlaskuluiskien kunnossa pitäminen saati uusien rakentaminen on ollut tuskaista.

Kunnan aiemmista ”bisneksistä” on riittänyt purinaa ja ihmettelemistä, mutta joillakin tuo takki auki touhuaminen on jäänyt näköjään vieläkin päälle. Lisäksi joudun ihmettelemään kenen asialla tällaiset touhun miehet tai -naiset lopulta ovat?
Jos nyt luullaan, että tehtiinpä hieno kauppa ostamalla kokonainen satama kymppitonnilla, petetään kyllä itseä tai yritetään pettää muita. Ensimmäisiä kalliin laskun maksajia tulevat olemaan sadat Inarijärven veneilijät, sillä tuskin yksin Nanguniemen sataman käyttäjille sen toiminnan ja kehittämisen lasku tiemaksuineen ja -töineen muineen lankeaa. Tosiasiassa tilanne johtanee siihen, että nykyisetkin Nanguniemen maksajat hakeutuvat toisaalle.