Kaunapolitiikka ei eväitä tarvitse

Paikallislehti Inarilaisessa 28.1.2015 ollut kirjoitus:

Viime viikolla Ivalossa pidetyssä, Inarin ja Utsjoen kuntaselvitykseen liittyneessä kuntalaistilaisuudessa selvitysmies Eero Laesterä kertoi kuntien talouslukuja. Niihin kuuluu tietenkin myös velkaantumisaste, joka Inarissa on peruskunnan osalta Suomen alhaisimpia; Inari on tässä lajissa peräti seitsemännellä sijalla parhaassa päässä kaikista Suomen kunnista.

Sen sijaan konserniveloissa Inarin tilanne ei ole niin häävi, jos ei ihan niin huonokaan. Kunnan paljoista yhtiöistä johtuu, että tuo peruskunnan velkamäärä on pystytty pitämään reilun 2000 euron tasossa asukasta kohden. Sen sijaan koko kuntakonsernin velka on kiikkunut yli 6000 euroon asukasta kohden ja taitaa kiikkua vielä ylöspäin, vaikka yhtiöiden kustannuksia aiotaankin ryhtyä toiminnan tehostamisen merkeissä tarkastelemaan. Pakollisia investointeja ilmaantuu sekä peruskunnalle että yhtiöille, joten säästäminen ei onnistu ihan vain kustannuksia leikkailemalla.

Otsikon aihepiiriin päästiin siinä vaiheessa, kun Laesterä totesi velkamäärästään huolimatta Inarin kuntakonsernin talouspohjan vankaksi konsernin ”valtavan” omaisuuden ansiosta. Hänen mukaansa tuo omaisuus on käytetyistä tasearvoista käypäarvoiksi muutettuna siis todella suuri.

Tuossa vaiheessa yleisöön kuulunut kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja ja nykyinen ex-kunnallispoliitikko Terho ”Tumppi” Kinisjärvi (vas.) alkoi vilkuilla minuun päin ja arvasin jo melkein mitä kohta kuulisin. Kun tilaisuus päättyi, hän ryntäsi luokseni ilkkumaan, että ähäkutti, siinäpä kuulit miten yhtiöistä on ollut kunnalle hyötyä vaikka niitä olet aina niin vastustanut. Ihan sanalleen tuo hänen henkäisynsä ei ehkä noin mennyt, mutta asian sisältö oli siinä.

Eipä siinä ehtinyt kommentoimaan, kun Tumppi jo mennä viiletti matkoihinsa. Jos sanottua koettaisi tulkita, se kai tarkoitti, että jarrutteluistani huolimatta hänen johdollaan harjoitettu kapitalismi oli kantanut oivan hedelmän.

No, vaikka yhtiöitä ei olisi lainkaan, Inarin kunnan omaisuus olisi samansuuruinen. Toki kunnan omaisuus on niistä sähkölaitoksen, vesilaitoksen ja kunnan vuokra-asuntojen ajoista muuttunut ja varmasti karttunutkin, mutta käytännössä yhtiöittämisellä ei ole ollut kehitykseen sen kummempaa erityistä merkitystä.

Toinen asia on sitten mitä hyötyä käypään hintaan arvostettavalla omaisuudella on, ellei sitä realisoida eli tuota käypää hyötyä siten kuitata?

Niinpä onkin hyvä kysyä, pitäisikö kuntakonsernin varmasti arvokkain omaisuus eli Inergia Oy, tai vaikka koko Inergia-konserni vesi-, verkko- ja lämpöyhtiöineen panna lihoiksi? Sillä kaupalla kuitattaisiin kaikki kunnan velat ja pätäkkää jäisi vielä pankkitilillekin.

Inergialle ja sen jakeluverkolle saattaisi olla hyvin kysyntääkin, onhan esimerkiksi Fortum tulossa Paatsjoen vesivoiman suurimmaksi omistajaksi ja varmasti sillä saattaisi olla käyttöä näille. Siinä samalla uusi omistaja tietenkin laskuttaisi verkossaan seikkailevan inarilaisten sähkön – omilla hinnoillaan.

Kunnan vuokrataloyhtiön puolella asuntokantaa on pyritty vähentämään kaupoin yhtiön talouden parantamiseksi. Ihan kiljuen eivät kaupatut asunnot ole lähteneet vaihtamaan omistajaa, eikä kauppojen katekaan aina ole ollut niin huikea. Samoin on pyritty myymään myös kunnan hiihtohissiyhtiötä ja tietenkin Siulaa, mutta toistaiseksi ne ovat saaneet vielä vain kartuttaa kuntakonsernin omaisuutta. 

No, onhan myymättömästä omaisuudesta ainakin se hyöty, että velkaa irtoaa helpommin kun lainan antajalla on tieto saatavansa vakuuksista.