Kunta selvittelee itseään Siulasta

Nyt on sitten käynnistetty viimeinen yritys selvitellä kunta kuiville Siulasta.

Valtuusto päätti eilen kunnanhallituksen esityksen mukaisesti pääomittaa yhtiötä 600 000 eurolla, jotta päälle kaatuvat velkojen lyhennykset ja muut vastuut saadaan hetkeksi hoidetuksi ja taloa päästään kauppaamaan välittömästi yksityiselle – ja toivottavasti osaavammalle – toimijalle.
Panostuksensa ansiosta kunnan osakeosuus Siulassa nousee 81 prosenttiin.

Minua ja varmasti muitakin kunnanhallituksen ja -valtuuston jäseniä jäi harmittamaan se kovuus - tai toisin tulkiten ”elastisuus” - , jota muut Siula-yhtiössä osakkaina olevat ja väestönsuojahyödystä hakemaansa rasitetta nauttivat hotelliyhtiöt osoittivat.
Niillä ei ollut lopulta pienintäkään kiinnostusta tukea sijoitustensa alaskirjauksilla tai lisäpanostuksilla yhtiötä jaloilleen. Ne olivat huolissaan vain sijoittamiensa pääomien ja konkurssittoman maineensan turvaamisesta. Tietenkin luottaen siihen, että Inarin kunnalla ja kuntalaisilla olisi viime kädessä pätäkkää hoitaa kuiville kahlaaminen.

Siulan suurin sijoittaja on Saariselän kylpylähotellia pyörittävä Holiday Club Resorts, jonka senkin panos Siulassa on jäänyt noin 200 000 euroon.

No, mitäpä noita enää laskemaan ja ihmettelemään. Oikeat bisnesmiehet ovat bisnesmiehiä ja sitten tulevat pitkän takamatkan päässä kunnanmiehet. He ovat kuitanneet kymmenkunta vuotta sitten miljoonalainan takuupaperit ja nyt sitten oltiin tilanteessa, jossa konkurssin toteutuessa takausvastuu olisi realisoitunut muutaman viikon kuluessa. Näin kertoi yhtiön päävelkoja Handelsbanken.

Muutama kuukausi sitten Siulan velkamääräksi konkurssin yhteydessä kerrottiin 1,8 miljoonaa euroa, nyt viimeksi määrä oli jostain syystä noussut ”laskentatavasta riippuen” 2,2 miljoonaan euroon. Tuota muutosta jäätiin kyllä vähän ihmettelemään, mutta nyt valtuuston kokouksen alla vallinneessa kiireessä asian tarkempi laskettaminen jouduttiin jättämään.

Joka tapauksessa Siulan velkojen pääosa muodostuu kunnan takaamasta, pääomaltaan vielä 1,5 miljoonan euron lainasta sekä pankin kiinnityksellä turvaamasta reilun 400 000 euron lainasta. Näitä pyritään nyt siis lyhentelemään, koska joka tapauksessa niitä on maksettava pois vaikka taloa kaupataankin – ja osaksi juuri siksi.

Mutkikasta kuviota on vaikea ruveta lyhyesti kuvailemaan, mutta ajatuksena nyt käynnistetyssä pelastusoperaatiossa on pienentää kunnalle koituvaa vahinkoa se mikä pystytään.

Vahinkoa joka tapauksessa syntyy.

Pahimmillaan eli konkurssissa tuo taloudellinen menetys olisi siis tuo 2,2 miljoonaa – tai hieman pienempi summa – ja nyt päättäjille on laskettu tavoitteeksi pyrkiä noin puolta pienempään menetykseen. Kaikki riippuu siitä, millaiseksi tavoitellun kaupan hinta muodostuu.
Siulan rakennuksella on oma arvonsa ja erityinen arvo on sen paikalla sekä käyttämättä olevalla rakennusoikeudella. Talon jatkoon liittyen tontin vuokraoikeutta ollaan jatkamassa kymmenillä vuosilla.
On pakko uskoa, että Siula saadaan kaupaksi ja sille löytyy pätevä jatkaja. Myös Saariselän hissiyhtiön myynnistä saattaa lähiaikoina tulla myönteistä uutista.
Kuten valtuutettukollega Marko Katajamaa eilen kokouksessamme totesi, kunnan on vihdoin ymmärrettävä pysyä poissa yrittäjän rooleista Saariselällä ja muuallakin ja keskittyä ainoastaan luomaan yrittämiselle edellytyksiä kaavoituksella sekä yhdyskuntatekniikan rakentamisella.

Yritysten suoran tukemisenkin jättäisin nykyisessä tilanteessa pois kunnan kontolta.

Kärmestä pyssyyn…

Tänään on edessä jälleen yksi kannanoton paikka kunnanhallituksen esityslistoille aina vain hiipivään Pohjois-Lapin "saamelaiskuntahankkeeseen".

Nyt kun vastataan valtiovarainministeriön ruksi ruutuun -kyselyyn, jossa halutaan tietää minkä kunnan tai kuntien kanssa Inari on aikeissa ja halukas selvittämään kuntaliitosta.

Kun olemme viime- ja edellisellä viikolla neuvotelleet naapureiden kanssa sekä sote-yhteistyöstä että kuntajakoasiasta, on yhteistyöhalukkuutta löytynyt vain Utsjoen suunnasta ja varsinaisten liittymisten osalta vain perustason sote-alueeksi. Utsjoellakin viralliset päätökset vielä puuttuvat.

No, eiköhän kunnanhallituksen enemmistö pysy tässä asiassa edelleen sillä linjalla, ettemme lähde tarjoutumaan mihinkään toimimattomiin suurkuntaratkaisuihin. Ei, vaikka esittelijämme ajaakin sellaista kuin kärmestä pyssyyn.

Tavoitteena tulee olla viimeiseen asti Inarin säilyminen nykyisellään ja itsenäisenä kuntana. Ilman Utsjokea, ilman Sodankylältä valloitettavaa Lapin paliskuntaa ja ilman meistä kovin kaukanakin olevaa Enontekiötä.

Jotenkin tämä Inarin kunnan (lue kunnanjohtajan) politiikka on alkanut muistuttaa muuatta taannoista elintilan haalimista – stalingradeineen.

Tänään pähkäillään lisäksi - tietenkin – Saariselän Siula Oy:n kohtaloa ja perätään tilannetietoa myös Saariselän hissiyhtiön myynnistä.

Siulan osalta on veikkauksena lopullisten päätösten esittämisen siirto lähelle 14.11. pidettävää kunnanvaltuuston kokousta. Itse olen edelleen jyrkästi sillä kannalla, ettei kunnan päättäjien ensisijainen tehtävä ole pelastaa kenenkään suuryrittäjän lompakkoa tai imagoa, vaan huolehtia, ettei inarilaisen veronmaksajan heille uskomia varoja holvata kohtuuttomasti ja etenkään ilman minkäänlaista perälautaa.

Näitä edellisiltä päättäjiltä jääneitä "mukavia perintöasioita" Inarin nykyisillä päättäjillä riittää!