(Paikkallislehti Inarilaisessa 3.5.2018 julkaistu kolumni)
Inarin kunnanvaltuusto valitsi 26.4. kunnalle uuden
hallintojohtajan. Valituksi tuli 14 äänellä mielestäni pätevin sekä kaikin
puolin osaava, ahkera ja topakka Mari
Palolahti. Tämä allekirjoittaneelta harvinainen kehuryöppy perustuu niihin
vuosiin, joina luottamushenkilönä, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana
ja kunnanhallituksen jäsenenä, tulin näkemään Marin työskentelyä sekä kunnan
sisällä että sen ulkopuolella erilaisissa sosiaali- ja terveyshuollon
maakunnallisissa ja valtakunnallisissa kuvioissa.
Valtuustossakin Palolahtea kehuttiin kahdessa
puheenvuorossa, joista Ritva Savelan
(sd) kehu oli kyllä myrkyllinen kuin kyyn suudelma. Hänen kehujensa tarkoitus
oli estää Marin valinta esittämällä kuinka hänet lyhytnäköisesti oltiin
vetämässä pois (hallintojohtajaksi) nykyisestä tehtävästään kunnan sosiaali- ja
terveysjohtajana. Savela oli keksinyt kuinka Inari tarvitsi Marin vahvaa sote-osaamista
tilanteessa, jossa oltiin menossa parhaillaan päätöksentekoa lähestyvään Juha Sipilän hallituksen sote-malliin,
johonkin ehkä toiseen sote-malliin tai ei ollenkaan mihinkään uudenlaiseen
sote-malliin. Savela kertoi esittävänsä koko SDP:n valtuustoryhmän kannan. Sen
mukaan paras vaihtoehto virkaan hakeneista oli osa-aikaisuuden kautta eläkkeelle
jäävää hallintojohtaja Pentti Tarvaista
sijaistava henkilöstösihteeri-suunnittelija Anne-Marie Kalla. Viran kolmaskin potentiaalinen pätevä hakija, Pirjo Kyrö, on töissä kunnanvirastolla
taloussihteerinä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari (kok.) kuittasi Savelalle kunnanhallituksen nimenomaan
pitäneen Palolahden yhtenä vahvuutena hänen vahvaa sote-osaamistaan. Huotari
oli sikälikin oikeassa, että hallintojohtaja kunnanjohtajan sijaisena ja
muutenkin tehtävässään on osallistunut ja osallistuu myös sote-valmisteluihin
liittyviin asioihin.
Vaikka kaikki kalkkiviivoille päässeet kolme hakijaa olivat koulutukseltaan
päteviä, ei liene kenellekään valtuutetulle ollut epäselvää Mari Palolahden
nousu ykköseksi hänen vahvan kokemuksensa takia. Mari on pyörittänyt jo vuosia
Inarin kunnan henkilöstöltään suurinta hallintokuntaa ja sen yli puolet kunnan
talousarviosta olevaa budjettia.
Kun tuo edellä toeteamani on faktaa, jääkin kysymys miksei
valintaa voitu tehdä kerrankin yksimielisesti? Vastauksia lienee useampia,
mutta jos katselisin hieman taakseni kunnanhallitusaikaan, jolloin valittiin
pariinkin kertaan kunnanjohtajaa ja olihan silloin muitakin valittavia, tulin
käsitykseen, että jokin naurettava antipatia, sympatia tai silkka kateus
saattavat ajaa ohi sen kunnan edun, jota poliittisten luottamushenkilöiden tulisi
ajatella. En tiedä katselenko asioita kovin sovinistisin silmälasein, mutta
monesti myös naisen valinta näyttäisi olevan naisille vastahakoisempaa kuin
miehille.
Mari Palolahti sai lopulta käydyssä lippuvaalissa 14 ääntä,
Anne-Marie Kallan saadessa kuusi ja Pirjo Kyrö viisi ääntä. Kaksi
taustatietojen mukaan kokoomusryhmän valtuutettua jätti tyhjän vaalilipun. Heille
ei siis kelvannut kukaan näistä tutuista hakijoista. Liian päteviä, liian
naisia, tai sitten ei vaan sopivia?
Veikko Väänänen
