Inarijärveä ei tarvitse kansallistaa

(Paikallislehti Inarilaisessa 6.9.2017 julkaistu kirjoitus:)

Maire Puikko maalaili tässä lehdessä Inarijärven kansallispuiston etuja muun muassa paikallisten asukkaiden liikkumisen, virkistyskäytön sekä luonnon hyödyntämisen kuten metsästyksen ja kalastuksen ja vielä matkailunkin kannalta.

Perusteluiksi kansallispuistoajatuksilleen Puikko toteaa, että vaikka Inarijärvi on suojeltu Natura 2000 -alueena, ”näyttäisi siltä, ettei suojelun koeta olevan riittävää”. Kuka kokee ja miksi, se jää epämääräiseksi. Puikko mainitsee muualla esille tulleet esitykset Natura-alueiden purkamiseksi ja Metsähallituksen halun päästä hakkaamaan Inarijärven rantametsiä. Todellisuudessa Inarijärven Natura-suojelu ei ole uhattuna. Inarijärven osayleiskaavaa uudistanut kunta on halunnut säästää rantametsät ja viimeistään meneillään olevan, kunnanvaltuuston päätöstä tarkentavan hallinto-oikeuskäsittelyn myötä tuo rannat suojeleva kaava saadaan voimaan.

Ympäripyöreitä uhkia Inarijärven kansallispuiston perusteluiksi on turha viritellä.

ETUVERTAILUSSA Maire Puikko on ottanut pohjaksi Lemmenjoen ja Saaristomeren kansallispuistot. Lemmenjoki on inarilaisille kokemusperäisesti kovinkin tuttu ja jokainen voi tykönään miettiä vaikkapa miten paikallisten asukkaiden moottoriveneily tai -kelkkailu siellä sujuu verrattuna nykyiseen Inarijärveen. Ulkokuntalaisista virkistyskalastajista ja kelkkailijoista puhumattakaan. Kun päälle vielä listataan Lemmenjoen kulta-alueen kohdalla koetut lupausten syömiset sekä yleensä puiston rajoitukset, Mairen ei ehkä olisi kannattanut lähteä hakemaan pohjia näin läheltä.

Lemmenjoella muita kuntalaisia paremmat luonnonhyödyntämisen mahdollisuudet on osoitettu ns. lähikylien asukkaille. Keille mahdollisuudet vaikkapa ajaa moottorilla Inarilla samalla logiikalla rajattaisiin?

SAARISTOMEREN KANSALLISPUISTON järjestyssääntö ei myöskään anna sellaisia alueen käytön vapauksia millaisen mielikuvan Puikon kirjoituksesta sai. Lähtökohta on tämä: ”Kansallispuistossa ei saa ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja tai niiden osia, ei myöskään ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää taikka merenpohjaa, eikä tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä. Kansallispuistossa on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen. Kiellettyä on myös luonnon roskaaminen, muita ihmisiä häiritsevä toiminta sekä koirien, kissojen tai muiden eläinten päästäminen irralleen…”

Ja mitä liikkumiseen tulee: ”Kansallispuiston saariin saa rantautua ja sen vesillä liikkua veneellä. Saarilla saa liikkua jalkaisin ja talvella hiihtäen. Maihinnousu, rantaan kiinnittyminen ja liikkuminen tämän järjestyssäännön liitteessä esitetyissä rajoitusosissa liitteessä mainittuina aikoina on sallittu vain Metsähallituksen luvalla. Nuotion tai siihen verrattavan avotulen teko on sallittu vain tähän tarkoitukseen osoitetuissa paikoissa. Leiriytyminen on sallittu vain tarkoitusta varten osoitetuilla telttailualueilla…”

Sitten kalastuksesta: ”Onkiminen ja pilkkiminen sekä viehekalastus yhdellä vavalla ja vieheellä on sallittu kalastuslain mukaisesti, elleivät liikkumisrajoitukset sitä estä. Muu kalastus on sallittu vain Metsähallituksen kirjallisella luvalla siinä mainituin ehdoin. Paikallisia asukkaita ja peruselinkeinojen harjoittajia koskevat erityismääräykset. Kalastuslain tarkoittama paikallisille asukkaille vapaa kalastus on sallittu kansallispuistossa siten kuin kalastuslaissa tarkemmin määrätään. Tässä kalastuksessa tulee noudattaa kuitenkin kansallispuiston rajoitusosia koskevia määräyksiä. Ammattikalastajille voidaan myöntää lupia ammattikalastukseen sekä paikallisille asukkaille lupia kotitarvekalastukseen kansallispuiston vesialueilla.”

Vielä metsästyksestä: ”Metsästyslupa voidaan myöntää vain paikallisille asukkaille. Kansallispuistossa on sallittu metsästysasetuksen muuttamisesta annetun asetuksen mukainen vesilintujen kevätmetsästys. Lupia voidaan myöntää myös muuhun metsästykseen. Koiran käyttö metsästyksessä on sallittua. Lupaan voidaan liittää metsästettäviä riistalajeja koskevia rajoituksia, mikäli se on suojelun kannalta tarpeellista.”

Luvanvaraista on myös: ”Matkailuun liittyvä yritystoiminta ja yleisötapahtumien järjestäminen tai muu niihin verrattava toiminta kansallispuiston alueella edellyttää Metsähallituksen ja yrittäjän välistä sopimusta.”

TARVITAANKO INARIIN UUSIA SUOJELUALUEITA?  Mielestäni ei. Ja etenkään, kun katsotaan miten ympäristöministeriö ja Metsähallitus ovat selviytyneet Lapin nykyisten suojelualueiden palvelujen ja luonnon monimuotoisuuden hoidosta.