Kuntavaalien huipentuminen pani Inergia Oy:n hallituksen
puheenjohtajan Toini Sanilan
kertomaan ilouutista kunnan omistajaohjauksen astumisesta uudelle tasolle
energiakonsernissa. Vaikka kyse on vielä valmistelussa olevasta asiasta,
voinen sitä nyt omistajaohjausta suorittavan kunnanhallituksen
varapuheenjohtajana kommentoida. Ja varsinkin, kun kyseessä ei ole mikään
Sanilan aikaansaannos, paremminkin hänen varsinkin vaalikauden alussa kovasti
vieroksuma kehitys.
Kun tähän saakka Inergia-konsernissa on ollut emoyhtiö
Inergia Oy ja sen ohessa neljä tytäryhtiötä, Tunturiverkko Oy, Inergia Lämpö
Oy, Inarin Lapin vesi Oy ja asennusyhtiö Ellappi Oy, sekä niillä jokaisella
erilliset toimitusjohtajat ja päätöksiä muun muassa asiakasmaksuista ja
investoinneista tekevät hallitukset, tilanne on todella muuttumassa. Jatkossa
Inergia-konsernilla on vain yksi omistajan eli kunnan tahtoa toteuttava
hallitus. Sen käsissä ovat niin energiakonsernin investoinnit kuin asiakkailta
perittävät maksutkin. Tytäryhtiöiden hallitukset ”kuivuvat” yhden tai kahden
henkilön operatiivisiksi toimijoiksi; kaksi henkilöä jää Inarin ja Utsjoen
yhteisomistusyhtiöihin eli verkko-, vesi- ja asennusyhtiöön. Kaikissa tytäryhtiöiden hallituksissa yksin tai kahden hengen hallituksessa puheenjohtajana on Inergian toimitusjohtaja.
Toini Sanila antoi harhaanjohtavasti ymmärtää, että
tällaiseen suoraviivaisempaan hallintomalliin – ja ikään kuin hänen
johdollaan – on pyritty jo pitemmän aikaa. Mielestäni tämä ei pidä siis
paikkaansa, vaan aiemmin Inergian hallituksenkin erottamiseen johtanut
omapäinen hallintomuutos oli kyllä erilainen. Silloinkin tytäryhtiöistä piti
potkia pois luottamushenkilöt ja silloin noiden yhtiöiden hallitukset piti
muodostaa ristikkäin energiayhtiön toimitusjohtajista ja toimihenkilöistä.
Muutos ei olisi silti muuttanut tytäryhtiöiden kovin itsenäistä asemaa.
Nyt kunnanhallituksen puheenjohtajan, kunnanjohtajan ja
Inergia Oy:n toimitusjohtajan kanssa viilattu hallintomalli on siis
oleellisesti erilainen kuin Sanilan vaalikirjoituksessaan viittaama. Tälle nyt
jatkovalmistelussa olevalle mallille voin antaa tukeni ja sen jo ilmaisin asian
ollessa viime kunnanhallituksen kokouksen käsittelyssä.
Inergian hallinnon ja omistajaohjauksen uudistumiseen
liittyy muitakin asioita, joita olen osaltani ajanut ja joita myös
valtuustoryhmäni on kohtuullisen yksimielisesti edellyttänyt. Tärkein noista
muista on avoimuus, jota jatkossa luvataan harjoittaa tiheällä raportoinnilla
ja myös asiakkaisiin päin suuntautuvaa tiedottamista parantaen. Näinköhän on,
että neljän vuoden myllytys on kääntymässä viimein positiiviseksi kehitykseksi
niin kuntakonsernin kuin varsinkin Inergian kannalta?
Inergian avautuminen toivottavasti poistaa myös niitä
kaikenlaisia väitteitä, huhuja ja myös todennettavia ihmeellisyyksiä, joita
energiadynastian vuosikymmeniin on liittynyt. Vaikka meno lienee nykyisen
toimitusjohtajan ja aktiivisemmin asioita peranneen kunnanhallituksen aikana
siistiytynyt, yhä vielä kuntalaisten parissa kerrotaan ja vanhojen yhtiön
hallituksen jäsentenkin suilla muistellaan huikeita kokousreissuja ja
ryyppyjuhlia. Myös hallituksen jäsenten omat liikesuhteet yhtiöön ovat olleet
yleisesti puheena. Yksi hämmästelty asia on ollut Inergiasta Inarin kunnan
ohella osinkoja kuitannut Utsjoen Sähköosuuskunta. Se ei ole Utsjoen kunnan vaan virallisesti utsjokelaisten sähkönkäyttäjien omistama yhteisö. Saavatko
nuo pienomistajat osinko-osuutensa tililleen, vai minne ne menevät?
Inergia-konsernin rakenteessakin voi olla tapahtumassa
muutoksia, mutta niitä en rupea kunnanhallituksen edustajana tässä avaamaan tai
ennakoimaan. Uusi typistetty hallintorakenne antaa kuitenkin osaltaan joustoa
mahdollisiin muutoksiin. Henkilökohtaisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että
joitain toimintoja on perusteltua ehkäpä myydä pois ja joitain yhdistää. Olen
kirjoittanut sen aiemminkin ulos, että on käsittämätöntä kuinka noinkin
pienessä yhtiössä pitää olla moinen määrä toimitusjohtajia – monopoliyhtiöille
kuulumattomine tulospalkkauksineen. Voin siis kannustaa jatkavia
luottamushenkilöitä ja uutta kunnanjohtajaa paneutumaan niin Inergian kuin
muidenkin kuntakonsernin yhtiöiden organisaatioiden ja toiminnan
järkeistämiseen. Kysehän on lopulta kuntalaisten palveluista ja heidän edustaan.
Kuntalaisten edusta puhuttaessa päädytään aina myös heiltä
kerättäviin osinkoihin. Jatkossa harjoitettua osinkopolitiikkaakin tultaneen
tarkastelemaan tavoitteena päästä selkeästä piiloverottamisesta paremmin
hyväksyttäviin ratkaisuihin.
