Oheinen kirjoitus julkaistiin 11.5.2016 Lapin Kansassa (hieman lyhennettynä) ja 12.5.2016 Inarilaisessa vastineena ja vastauksena aiemmin samoissa lehdissä julkaistuun kysymykseen "Miksi meidät erotettiin?".
Tuoreeltaan Inarin kansalaiskanavalla facebookissa joku vasemman laidan kunnallisaktiivi katsoi ettei saanut selvää mitä oikein tapahtui ja mikä oli oikein ja mikä väärin. Ehkäpä hänen kannattaisi pohtia asiaa aluksi siltä pohjalta kannattaako hän kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden osallistumista ja päätöksenteko-oikeutta kunnan osakeyhtiöiden hallituksissa - vai tulisiko niiden toiminta antaa yhtiöiden toimitusjohtajien keskenään muodostamille "ammattilaishallituksille"?
Tuoreeltaan Inarin kansalaiskanavalla facebookissa joku vasemman laidan kunnallisaktiivi katsoi ettei saanut selvää mitä oikein tapahtui ja mikä oli oikein ja mikä väärin. Ehkäpä hänen kannattaisi pohtia asiaa aluksi siltä pohjalta kannattaako hän kuntalaisten valitsemien luottamushenkilöiden osallistumista ja päätöksenteko-oikeutta kunnan osakeyhtiöiden hallituksissa - vai tulisiko niiden toiminta antaa yhtiöiden toimitusjohtajien keskenään muodostamille "ammattilaishallituksille"?
Toiseksi hän voisi pohtia oliko oikein, että luottamushenkiköt potkitaan hallituksista ilman että asiasta edes tiedotettiin potkituille, kunnanhallitukselle saati valtuustolle?
Eräät Inarin kunnan luottamushenkilöt kyselivät tässä
lehdessä miksi energiayhtiö Inergia Oy:n hallitus, johon he olivat kuuluneet,
erotettiin. Kirjoituksessa mm. todettiin, että toimiessaan vastoin
kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen tekemiä omistajapäätöksiä, he olivat
toimineet yhtiön eduksi eivätkä minään kunnallisina luottamushenkilöinä,
vedoten osakeyhtiölain näin heitä velvoittavan.
Kirjoituksessa kerrottiin, että hallituksen erottamispäätös
ei ollut kunnanhallituksessa 17.3.2016 yksimielinen. Pöytäkirjan ulkopuolelta
he kertoivat lisäksi kunnanjohtajan olleen erottamista vastaan. Kertomatta jäi,
että myös kunnanjohtaja katsoi Inergian hallituksen menetelleen vastoin
omistajaohjausta eli väärin. Lisäksi kirjoituksessa kerrottiin virheellisesti
joidenkin erotettujen saaneen myöhemmin jatkaa Inergian tytäryhtiöiden
hallituksissa. Näin ei tapahtunut.
Ja se erottamisen perusteena ollut asia oli hallituksen
päätös ottaa Inergia-konsernissa käyttöön yhtiön toimitusjohtajan ajama uusi
hallintomalli. Siinä yhtiön tytäryhtiöistä potkaistiin pois kunnanhallituksen
aikanaan esittämät ja kunnanvaltuuston hyväksymät luottamushenkilöhallitukset.
Niiden tilalle valittiin niin sanotut ”ammattilaishallitukset”, jotka
muodostettiin käytännössä ristikkäin yhtiöiden toimitusjohtajista. Kiireen
vilkkaa nuo uudet hallitukset ilmoitettiin yhtiörekisteriin, mutta
kunnanhallitus ja hallituksista potkitut jäivät informoimatta. Kunnanhallitus
sai lopulta epävirallista tietä käyttöönsä pöytäkirjan, josta tapahtunut
voitiin todeta. Siitä oli seurauksena näiden nyt ihmettelevien erottaminen ja
luottamushenkilöhallitusten palauttaminen.
Todettakoon, että yhtiöiden hallitukset päättävät mm.
asiakastaksoista, kuten sähkön siirtohinnoista, vesimaksuista ja kaukolämpötaksoista.
Kunnanhallitus oli tietoinen Inergia Oy:n toimitusjohtajan
halusta vaihtaa luottamushenkilöt tytäryhtiöiden hallituksissa työntekijöihin.
Hänelle oli kuitenkin kerrottu ja kunnanhallitus vielä erikseen päätöksellään
ohjannut, ettei uusia hallintomalleja oteta yhtiöiden hallituksissa käyttöön kesken
valtuustoryhmien muiden luottamushenkilöpaikkojen tavoin sopiman kaksivuotiskauden.
Eikä etenkään ilman, että konserniohjeesta poikkeavasta asiasta olisi keskusteltu
sen hyväksyneessä valtuustossa. Sen sijaan kunnanhallitus oli päättänyt, että
kuntakonsernin yhtiöitä tarkastellaan sen meneillään olevassa kuntastrategiatyössä.
Inergia-konsernin osalta on tosin jo aiemmin aloitettu omistajastrateginen
tarkastelu, joka on ollut pysähdyksissä kunnanjohtajavaihdoksen takia.
Inergia-tapauksen ympärillä on käyty kuntayhtiöihin ehkä
yleisemminkin liittynyttä keskustelua yhtiöiden asemasta ja roolista
kuntakonsernissa sekä yhtiöiden hallituksissa toimivien, kuntavaaleilla
valittujen henkilöiden asemasta ja roolista. Kärjekkäimmillään on katsottu,
ettei omistajan ohjeita tarvitse noudattaa mikäli niiden voidaan katsoa olevan
jollain tavalla yhtiön edun vastaisia.
Pyrimme osaltamme selvittämään tätä problematiikkaa mm.
Kuntaliiton johtavalta lakimieheltä. Hänen näkemyksensä olivat selkeät: ”Kunta
omistajana päättää omistajapolitiikasta (osana strategiaa), omistajaohjauksen
periaatteista ja konserniohjeista. Kunnanhallitus antaa yhtiökokousedustajille
ohjeet miten yhtiökokouksissa tulee päättää. Em. päätösten valmisteluvaiheessa
neuvotellaan ja kuunnellaan yhtiöiden edustajia, jotta päätöksissä voidaan
ottaa huomioon kuntakonsernin kokonaisetu”.
Ja edelleen: ”Omistajan kannalta yhtiön hallituksen valinta
on sen tärkein päätös. Tätä valmisteluvastuuta ei kunnanhallitukselta voi ottaa
pois. Hallitus toimii emokunnan konsernijohdon (= kunnanhallitus) luottamuksen
varassa ja konsernijohdolla on oikeus milloin hyvänsä pitää yhtiökokous ja
erottaa hallitus ja valita uudet jäsenet. Yhtiön hallitus toimii noudattaen
osakeyhtiölakia, mutta omistajan luottamuksen varassa”.
Jari Huotari,
kunnanhallituksen puheenjohtaja
Kari Akujärvi,
kunnanhallituksen 1. varapuheenjohtaja
Veikko Väänänen,
kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja
Anne Tuovila, kunnanhallituksen
jäsen
Heli Portti,
kunnanhallituksen jäsen
Anu Avaskari,
kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Marko Katajamaa, kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Marko Katajamaa, kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja