Inarijärven rantametsien säilyminen turvattava kaavalla

Inarin Luonnonystävät ja Inarijärvi-yhdistys ovat vedonneet Metsähallitukseen Inarijärven Sarmivuonon ja Nanguvuonon alueiden rantametsien säästämiseksi hakkuilta. Noita rantoja ei ole suojeltu Natura- tai rantojensuojeluohjelmilla, vaan Metsähallitus on ne omalla jo vuosikymmenten takaa olevalla päätöksellään säästänyt. Nyt kun alueelle ollaan laatimassa kunnan toimesta osayleiskaavaa, on kaavaluonnokseen tullut rantoihin asti ulottuva MP-merkintä. Se tarkoittaa kaavamääräyksen mukaan ”maa- ja metsätalous- sekä poronhoitovaltaista aluetta, jolla turvataan nykyisten elinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden sekä valtionmaalla myös poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen harjoittamismahdollisuudet”. Ja edelleen: ”Alueella on lisäksi sallittua haja-asutusluonteinen rakentaminen muualla kuin rantavyöhykkeellä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 43.2§ ja sitä voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta merkittävästi haittaamatta myös muihin käyttötarkoituksiin. Alueella sallitaan metsälainsäädännön ja metsänhoitosuositusten puitteissa tapahtuva metsien hoito ja käyttö. Erityislainsäädännön perusteella voidaan osoittaa valtionmaan rantavyöhykkeelle luontais- ja sivuelinkeinojen kannalta välttämättömiä rakennuksia. Rantavyöhykkeellä em. rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 40 neliötä”.

Kaavaluonnoksessa MP-alueen rantavyöhykkeitä seurailee katkoviiva, jonka selitys ma-2 tarkoittaa ”maisemallisesti arvokasta aluetta, jolla on voimassa MRL 43.2 ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus (maisematyölupa)”. Sekä edelleen: ”Maisemalupa vaaditaan maisemaa merkittävästi muuttavaa toimenpidettä, kuten maanrakennustyötä sekä avo- ja siemenpuuhakkuita varten. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- ja toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa”.

Vastauksessaan yhdistyksille Metsähallituksen metsätalouden aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen vakuuttaa Inarijärven rantametsien säästyvän uuttakin metsähallituslakia sovellettaessa. Hänen mukaansa oli Ivalon alueen osayleiskaavoituksen lopputulos valtion rannoilla mikä hyvänsä, vuoteen 2020 ulottuvassa alueen luonnonvarasuunnitelmassa Inarijärven ranta-alueet ovat Metsähallituksen omassa maankäyttöluokituksessa edelleen virkistysmetsää.
Korhonen selittää kaavaluonnoksesta annetusta, ma-2 alueiden rajausta kyseenalaistavasta Metsähallituksen lausunnosta, että siinä ainoastaan esitetään ulottamasta toimenpideluparajaa kauemmaksi rannoista kuin mitä rantamaisemien turvaaminen todella edellyttää. Hänestä tarpeettoman laaja rajoitusalue voisi vaikeuttaa myös virkistyskäytön kehittämistä.

Vanhan rakennuslain aikana vuonna 1993 laaditussa Inarijärven osayleiskaavassa ranta-alueet on merkitty MU-alueiksi eli ”metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilu- ja ympäristöarvoja”. Kaavamerkintää on lisäksi täydennetty määräyksellä, jonka mukaan alueilla ei sallita ollenkaan metsätaloushakkuita tai muita ympäristökuvaa olennaisesti muuttavia toimenpiteitä. Kirsi-Marja Korhosen mukaan kaavamääräys on ristiriitainen ja uudenlaiset merkinnät vastaisivat paremmin nykylain mukaisia aluevarausmerkintöjä.

Jos Metsähallituksen tarkoituksena on todella säästää Inarijärven rantametsät hakkuilta, voitaneen aivan hyvin nyt kaavaluonnokseen piirretty ma-2 linjaus, ehkä hieman tarkistaen, muuttaa kaavamääräyksen sisällöltä metsätaloushakkuut kieltäväksi rajaksi. Nimittäin nyt tuon linjan selitys on vähintäänkin epäselvä ja epämääräinen, puhutaanhan siinä muun muassa avohakkuista, joita ei Inarissa ainakaan Metsähallitus ole tehnyt eikä tulle tekemään. Ja millainen on seuraavan luonnonvarasuunnitelman rantametsiä koskeva luokitus?

Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja se voi pitää perustellusti ja selvin määräyksin Inarijärven rantametsät sellaisessa luonnontilassa, jossa ne nytkin ovat poronhoidolta ja muulta ihmisen aiheuttamalta toiminnalta jotenkuten säästyneinä.

Metsähallitusta metsätalousyhtiöineen sitoo uusi laki, joka edellisen tavoin edellyttää siltä valtionmaiden käytössä ja hoidossa luonnon suojelemista sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamista ja edistämistä.  Inarin kunnassa tehdään parhaillaan uutta kuntastrategiaa, jossa työssä olen mukana ja jossa kunnan imagoa tunnutaan pohjustavan kovasti alkuperäisen luonnon ja erikseen Inarijärven varaan. Kun näin on, lienee aiheellista odottaa, että Metsähallituksen ja Inarin kunnan intressit käyvät yhtä jalkaa Inarijärven rantametsien säästämiseksi.

Veikko Väänänen

Inarin kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja

(Kirjoitus paikallislehti Inarilaisessa 27.4.2016)