Kadonneet kuntapäättäjät

Kun vaalimainosten puuteroidut naamat on kerätty pois ja äänestäjät lehti-ilmoituksella kiitelty, palavat kunnantalon kokouskabinettien ovilla jälleen punaiset valot. Siellä he ovat, kuntapäättäjät, saamansa valtakirjan nojalla ja korotetuin kokouspalkkioin tekemässä arvokasta työtään meidän muiden kunnan jäsenten hyväksi.

On mielenkiintoista seurata kuulemmeko ja näemmekö noita päättäjiä miten hyvin ennen seuraavia kuntavaaleja. Perinteisesti kun varsin monilla on tuntunut olevan käsitys, että äänestäjiltä saatu valtakirja on avoin.

Jotenkin pahaenteisiä viitteitä halusta pitäytyä rahvaan ylä- ja ulkopuolella ilmeni jo vaaliviestinnässä. Siellä saatettiin kirjoittaa, ettei aiota osallistua mihinkään Facebookin kansalaiskeskusteluihin koskapa niiden taso on kovin matala. Ja eihän edellisellä kaudellakaan kuntapäättäjiä paljon moisilla julkisilla keskustelufoorumeilla näkynyt. Kabineteissa kyllä kuuli kuinka noita keskusteluja oli seurattu ja niillä naureskeltiin.

Ja työlästähän se kansalaisten armoilla julkisuudessa oleminen onkin, sen voin edellisen kauden kuntapäättäjän kokemuksella sanoa. Mutta antoisaa se oli ja enpä mene palautteiden tasoakaan ylenkatsomaan. Facebook, lehti- ja blogikirjoittelu, ne olivat omat tapani pitää yhteyttä kuntalaisiin muun kanssakäymisen lisänä.

Se netti, siihen nykyään keskitytään ja vedotaan kun puhutaan tiedottamisesta. Kuitenkaan edelleenkään läheskään kaikki kuntalaiset eivät netissä roiku sitä eestaas kahlaten ja muun muassa kunnallisen päätöksenteon tekemisiä seuraten. Miten he saavat tietoa kunnan päätöksistä? Tuo muu tiedonsaanti näyttää käyneen jopa haasteellisemmaksi siitä mikä tilanne oli vielä vaikkapa vajaa vuosikymmen sitten.

Mielestäni on kolme erityistä syytä siihen miksi kunnan, tai oikeammin kuntakonsernin, päätöstenteosta hyvin suuri osa jää pimentoon. Se ensimmäinen jo tuli tuossa mainituksi eli kuntapäättäjien heikkous – tai laiskuus – tuoda asioita ja niiden taustoja näkökulmistaan esille.

Toinen on kuntakonsernin avoimuuden väheneminen pitkälle viedyn yhtiöittämisen seurauksena. Tuo ongelma on keskimääräistä suurempi Inarissa, mutta tiedostetaan maassa yleisestikin. Sen takia kuntaomisteisille yhtiöille halutaan jo omaa lainsäädäntöä.

Kolmantena syynä näyttäytyy painetun median eli maakunta- ja paikallislehtien vähentynyt kyky tai kiinnostus seurata ja etenkin tutkia kunnallisten päätösten perusteluja ja vielä niiden taustoja. Jotain Ylen alueradiota ei tässä yhteydessä kannata edes mainita, koskapa se on jo vuosia pitäytynyt uutisissaan lukemaan vain eri tahojen tiedotteita.

Lehdistä puhuttaessa paikallislehtien resurssien vähäisyys on helppo ymmärtää, ovathan niiden toimitukset hyvinkin pieniä. Silti jos katsotaan nimenomaan Inaria tai Utsjokea, paikallislehti Inarilaisen varaanhan tuo kunnallisten asioiden uutisointi on painottunut.

Olin itse vielä maakuntalehden toimittajana siinä vaiheessa kun siellä tehtiin niin sanottuja uudistuksia ja niihin liittyviä linjauksia muun muassa kunnallisten uutisten seuraamisesta. Tuolloin saimme uudelta päätoimittajalta kuulla kuinka ei ollut mitään mieltä seurata jotain kunnallista rutiinipäätöksentekoa. Piti keskittyä suuriin kuviin ja lyhyihin juttuihin, joita ”keskivertolukijat” kykenisivät paremmin ja mieluummin lukemaan.

En tiedä sen tarkemmin miten onnellinen linjaus tuo oli maakuntalehdelle, mutta ainakin olen huomannut, etteivät sen kunnalliset uutiset Inaristakaan kuluta paljon lukuaikaani.

Palaan vielä muutamalla virkkeellä kuntakonsernin päätöksenteon avoimuuden ongelmiin ja haluan kiinnittää lukijani huomiota työtään aloittelevaan, kunnanhallituksen ohessa toimivaan konsernijaostoon. Se piti ensimmäisen kokouksensa 7.8. ja olen turhaan odotellut kunnan verkkosivuille tuon puljun päätösluetteloa, jollainen esimerkiksi kunnanhallituksen kokousten jälkeen julkaistaan jo ennen varsinaisen pöytäkirjan vahvistumista. Jaoston kokouksen esityslistassa luvataan, että kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kunnan verkkosivuilla 22.8., jota ennen jaosto ehti pitää jo toisenkin kokouksensa 21.8.

Saa nähdä tulevatko jaoston pöytäkirjat pysyvämmin nähtäville. Olisi näet mukava lukea vaikkapa keitä seitsemää henkilöä tuo jaosto esitti Inergia Oy:n hallitukseen. Näkisi ainakin sen onko ennen vaaleja laadittu poliittisten ryhmien pöytälaatikkosopimus yhtiöiden paikoista pitämässä.

Tärkeä porukka tuo jaosto on. Se näkyy jo kunnanhallituksen päätöksestä, jonka mukaan jaostoa ollaan lähettämässä Uudellemaalle kouluttautumaan kunnallisten osakeyhtiöiden hallitusosaajaksi. Hinta lentoineen pyöreästi 20 000 – 30 000 euroa.

Jk. Edellinen kirjoitus julkaistiin 23.8.2017 paikallislehti Inarilaisessa. Lopussa mainitun konsernijaoston pöytäkirja on sittemmin julkaistu kunnan verkkosivuilla ja pöytäkirjan mukaan Inergia Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa energiakonsernin hallitukseen tulevat aiemmin sovitusti Vesa Pietikäinen (puhj.), Tuula Katajamaa (vpj.), Tanja Sanila, Marko Haataja, Maire Puikko, Kari Tammela ja Maria Peltonen. Heitä voimme muistaa kun saamme kuukausittain postia Inergian yhtiöiltä.